33 cl, 7,0%, 5/5
lauantai 29. maaliskuuta 2014
Mufloni Keripukki
Kookos, vanilja ja valkosuklaa eivät lupaa oluen etiketissä ennakkoluuloisen mielestä mitään hyvää. Mikä teitä porilaisia oikein vaivaa, kysyi Jussi Vareskin. Tumma, musta stout maistuu onneksi pehmeälle, paahtuneelle, voimakkaalle, vähän kahvia. Pelko Bounty-patukan kookoksesta taittuu tunnelmaan thai-kookosmaidosta, jes. Kookos maistuu vasta jälkimaussa.
perjantai 28. maaliskuuta 2014
Young's Special London Ale
Perjantaipullo oli tällä kertaa brittiläistä alea, joka etiketin mukaan oli käynyt vielä pullossa. Tuoksu oli yllättävän makea, fiksummat sanoisivat toffeinen. Ensipuraisukin oli toffeinen, mutta sitten ratsuväkenä paikalle hyökkäävät humalat. Oudon paljon hiilihappoa on tässä sameahkossa oluessa, aiheuttaisikohan se pienen metallisuuden jälkimakuun. Tuntuma paranee nautiskellessa. 500 ml, 6,4%, 5/5
Tunnisteet:
5
,
ale
,
britti
,
ensipuraisu
,
etiketti
,
fiksu
,
hiilihappo
,
humala
,
hyökätä
,
jälkimaku
,
käydä
,
Makea
,
metalli
,
nautiskella
,
ratsuväki
,
toffee
tiistai 25. maaliskuuta 2014
Bishops Finger
Pint of bitter, please! Brittiläistä alea kelpaa nautiskella rauhallisesti. Kastanjanruskeaa olutta, maku on yllättävän kirpeä, sisäposket kuivuvat. Piispan sormi on etiketin mukaan ohjannut pyhiinvaeltajia Canterburyyn, pitäisiköhän lähteä? Pubissa toimisi varmasti vielä paremmin. Hämärästi muistaisin nähneeni tällaista marketissakin, tämän ostin jostain muualta. 500 ml, 5,4%, 4/5
Tunnisteet:
4
,
ale
,
bitter
,
Canterbury
,
kirpeä
,
kuivua
,
piispa
,
pint
,
please
,
pyhiinvaeltaja
,
sisäposki
,
sormi
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)