Valencian silkkipörssin takaa löytyi cerveza artesana The Market -niminen olutbaari, sen hanalistalta valitsin paikallista belgiolutta. Liitutaululla olut oli nimetty dubbeliksi. Olut on kuparista ja vaahto on tiivistä beigeä samettia. Tuoksussa on hiivaa ja mallasta. Maku on maltainen ja makeahko, ohutta hedelmäisyyttä löytyy myös. Alkoholi tuntuu nielusta. 57 cl, 7,5 %, 4/5
Lufthansan lentokoneessa pääsin sitten blogittamaan saksalaista ipaa. Etiketin mukaan olut on valittu vuoden 2020 parhaaksi ipaksi. Väri on kuparinen ja vaahto on valkeaa. Tuoksussa on reippaasti mallasta ja hitusen hiivaa. Maku on makean maltainen ja vähän hedelmäinen. Humalia joutuu vähän odottelemaan, ne tulevat vähän jälkijunassa. Lopputulos sitten näiden yhteensulautuma hiilihapoilla koristeltuna. Kokonaisuus paranee hörppiessä. 0,33 l, 6,4 %, 5/5
Tarton Gambrinuksen hyllyltä löytyi englanninkielen ymmärrykseni mukaisesti Aaltonen. Olut on vähän harmaaseen taittuvaa oranssia läpikuultavaa ipaa, vaahto on valkoista ja se katoaa nopeahkosti. Tuoksu on hedelmäisyyttä ja mallasta. Maku on hedelmäistä, oliskohan mandariinia ja sellaista vähän happamampaa persikkaa. Maltaisuutta ja hiukan multaisuutta, vähän kuusipuuta ja hyppysellinen makeutta eli paljon kaikkea, mutta kokonaisuus ei oikein asetu makunystyröihin ihan täydellisellä tavalla. Humalat vähän tilkitsevät takaikeniä, jälkimaussa on maltaisuutta myös. 0,33 l, 6,5 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
