Pühaste Wavelet Cold IPA

Tarton Gambrinuksen hyllyltä löytyi englanninkielen ymmärrykseni mukaisesti Aaltonen. Olut on vähän harmaaseen taittuvaa oranssia läpikuultavaa ipaa, vaahto on valkoista ja se katoaa nopeahkosti. Tuoksu on hedelmäisyyttä ja mallasta. Maku on hedelmäistä, oliskohan mandariinia ja sellaista vähän happamampaa persikkaa. Maltaisuutta ja hiukan multaisuutta, vähän kuusipuuta ja hyppysellinen makeutta eli paljon kaikkea, mutta kokonaisuus ei oikein asetu makunystyröihin ihan täydellisellä  tavalla.  Humalat vähän tilkitsevät takaikeniä, jälkimaussa on maltaisuutta myös. 0,33 l, 6,5 %, 4/5 

Viljandi Vaadimees Vibratsioon American Wheat

Tyylikkäästi väritetty tölkillinen on täynnä amerikkalaista vehnää. Sisälmys on syvän oranssia, vaahto on heikkoa. Tuoksussa on mangoa ja multaa, ehkä hiivaakin. Ensihörpyn jälkeen ihmetyttää että missäs se kaikki syvänoranssin takana oleva maku on. Maku on vähän liituinen, jotain hedelmiäkin on, hapantakin. Etiketissä lupaillaan mangoa ja sitruunaa, sitruunan happamuutta on kyllä maussa, muista ei tullut oikein havaintoa. IBU 27, 440 ml, 4,7 %, 3/5  

BrewDog Paradox Heaven Hil

Olutkellarin perältä nappasin yhden vanhan aarteen, skottilaisen bourbontynnyrissä kypsytetyn mustan ja vähävaahtoisen stoutin. Pullollinen on sen verran vanha että siinä on panimon vanha logokin, nostalginen backslash blogin alkuajoilta. Tuoksussa on mallasta, rusinaa ja mämmiä. Maku on voimakas, pehmeää viskiä, paahdettua mallasta, paahtokarkkia, maitokahvia, tumma suklaata ja lievästi alkoholia. Pelottavan helposti voi juoda. Jälkimaussa on maltaisuutta, hedelmiä, viskiä ja lämpöä. On kyllä aikamoinen herkku. 330 ml, 15 %, 5/5