A. Le Coq West Coast Pilsner

Tarton keskustan Rimissä poikkesin erilliselle juomaosastolle ja siellä oli hyllyllinen vaaleanvihreitä tölkillisiä, tartolaisen A. Le Coqin pilsnereitä. Olut on väriltään kauniin kultaista sameutta, vaahtoaminen on katoavaista, mutta pieni vaalea vaahtorengas jää. Tuoksu on simamainen ja enemmän humalainenkin. Maku on rapsakka, humalaa, vähän sitruunaisuutta, hiilihappoa on reippaasti. On kyllä ihan nimensä mukaista. Juominen onnistuu niin vaivattomasti, että ihan sen perusteella on sanottava että hyvää olutta on. Tuo kyllä mieleen Olvin muut huippuoluet. 0,5 l, 5 %, 5/5

Purtse Metsik Ida

Pääsiäissunnuntaina iltapäivällä oli sen verran tullut käveltyä ympäri Tartoa, että piti lähteä saunanlämmitykseen ja siinä pitää tietty aina nautiskella yksi olutkin. Villi itä -olut on kirkkaan oranssia, läpikuultavaa. Vaahto on valkeaa. Tuoksussa on reilusti hedelmää, jota kehystää humalainen reunus. Maku on samaa, ehkä enemmän humalaisuutta, havuja, kirpeyttä ja hedelmiä. Jälkimaku on vahva, vähän kuivuutta. Eihän tässä ole mitään vikaa, täytyy kyllä ottaa uusintamaisteluun tai nautiskeluun. 50 IBU, 330 ml, 6,7 %, 4/5

Karksi Blond Munk

Tarton matkan vakiopysähdys vaatii nyt vähän moottoritieltä poikkeamista, mutta Anna Kauplusissa on kuitenkin aina jääkaappi kylmänä ja jotain oudompiakin oluita. Nyt nappasin vaaleaa virolaista lageria, ei mikään erikoisuus tällä kertaa. Vaalea munkki on vähän kalpea kultaa, vaahto on katoavaista. Tuoksuu maltaiselta kukkakedolta. Maku on enemmän maltainen, makeutta on mutta se jotenkin peittyy. Melko tavallinen lager, alkoholiko se on joka tekee tässä ihan maistuvan. 0,5 l, 6,0 %, 3/5