Virolainen mansikka-gose on haalean vaalean keltaisenvaaleanpunaista. Vaahtoa oli vähän. Tuoksuu sekavasti hedelmäiseltä, olisiko se sitten mansikkaa. Ensihörpyllä tunnistaa kyllä mansikan, mutta samalla tunnistaa myös vetisyyttä. Happamuus on kevyttä, suolaisuuttakin on heikosti. Vähän jää sekava tunnelma koko oluesta. 330 ml, 4,7 %, 2/5
Tartolainen aromatisoitu olut on läpikuultavaa, hailakkaa kultaa, vaahtoa syntyy paljon, mutta se katoaa vähitellen. Tuoksu lupaa kuivuutta. Maku paljastaa nimen syyn, inkivääri kuivattaa suun heti maistelun jälkeen. Happamuus tulee varmaankin sitruunasta, kuten etiketissäkin luvataan. Makeutta ei ole ollenkaan, voi todeta että onpas kuiva olut. Toimisi paremmin kesäisellä terassilla. 0,33 l, 5,2 %, 3/5
Coloradosta Suomeen saakka on tämä tölkillisen sisältö matkannut. Ipa on vähän sameaa kultaa, vaahto on mukavaa pienikuplaista vaaleutta. Tuoksussa kypsiä trooppisia hedelmiä, vähän hiivaa tai multaisuuttakin ja kevyttä mäntypuuta. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä ja humalointia. Ensin pehmeys täyttää suun kevyellä sitruksisuudella, sitten vähän mallaksen tai mullan täyteläisyyttä, lopuksi maku katoaa aika nopeasti, pitää hörpätä uudelleen. Alkon hyllyltä tämän löysin, kyllähän siinä hymy tuli huulille kun helsinkiläisen suosikkibaarin nimikko-olutta löytyi. 0,355 l, 5,7 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
