Tartolainen aromatisoitu olut on läpikuultavaa, hailakkaa kultaa, vaahtoa syntyy paljon, mutta se katoaa vähitellen. Tuoksu lupaa kuivuutta. Maku paljastaa nimen syyn, inkivääri kuivattaa suun heti maistelun jälkeen. Happamuus tulee varmaankin sitruunasta, kuten etiketissäkin luvataan. Makeutta ei ole ollenkaan, voi todeta että onpas kuiva olut. Toimisi paremmin kesäisellä terassilla. 0,33 l, 5,2 %, 3/5
Coloradosta Suomeen saakka on tämä tölkillisen sisältö matkannut. Ipa on vähän sameaa kultaa, vaahto on mukavaa pienikuplaista vaaleutta. Tuoksussa kypsiä trooppisia hedelmiä, vähän hiivaa tai multaisuuttakin ja kevyttä mäntypuuta. Maku on pehmeä, hedelmäisyyttä ja humalointia. Ensin pehmeys täyttää suun kevyellä sitruksisuudella, sitten vähän mallaksen tai mullan täyteläisyyttä, lopuksi maku katoaa aika nopeasti, pitää hörpätä uudelleen. Alkon hyllyltä tämän löysin, kyllähän siinä hymy tuli huulille kun helsinkiläisen suosikkibaarin nimikko-olutta löytyi. 0,355 l, 5,7 %, 4/5
Amerikkalainen tupla-ipa kaatuu lasiin vähän harmahtavalla, mutta kestävällä vaahdolla. Väri on kirkas, läpinäkyvä kulta. Tuoksusta löytyy makeutta, ananasta ja persikkaa. Maku on myös tumman hedelmäinen, makeus paljastuu maltaiseksi. Kyllähän maussa on edelleen hedelmät mukana, mutta mäntyinen humalointi on myös vahva. Piti sanomani että alkoholi ei maistu, mutta kyllähän se sieltä taustalta antaa lämpöä, ei sinänsä maistu. Onhan tämä sellaista nautiskeluolutta. Etiketti on vihreydessään tyylikäs ja tylsä. 335 ml, 9,4 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
