Joulukalenterin 2-luukusta löytyi virolaista imperial pale lager -olutta, mikä ei tietysti yllätä, kun Andersonin panimon kalenterista on kyse. Olut on mukavasti kuohuvaa, vaahto on valkoista, olut on aika sameaa kultaa. Tuoksuu syksyiseltä metsältä vaikka etiketissä on selviä jouluviitteitä. Maku on havupuumainen, olisiko sitä kuusenkerkkää, mukavaa pehmeyttä on kyllä, vähän hiivaa ja hiipivää kuivuutta. Ei tästä voi olla pitämättä. 0,33 l, 8.0 %, 5/5
Musta virolainen stout kuohuaa beigenä. Tuoksuu paahdetulta, kahvilta, maltaiselta ja utuisen makealta. Ukranalaisen sanonnan mukaisesti näitä auringonkukansiemeniä ei laitettu taskuun, vaan niitä on käytetty paahdettuna tässä paahteisessa oluessa. Maku pyörii samalla akselilla kuin tuoksukin, paahdetta, mallasta, kahvia, pientä makeutta, jälkimauksi kuitenkin kuivuutta. Loppua kohti olut paranee, tasapainoiseen makuun tottuu. 330 ml, 7 %, 5/5
Toin Tarton matkamuiston Hämeenlinnasta vähän lähemmäs kotiaan ja nautiskelin virolaisen kahviportterin Espoon Lansassa tai Kilossa. Olut on mustaa, kuohu on ruskeaa. Tuoksusta löytyy vaniljaa ja makeaa suklaata, vähän toffeetakin. Olut kuplii pelottavan paljon, mutta hörppäilyn jälkeen ei ole tietoa hiilihapoista. Maku on Kokomo-paaahtion guatelamalaisten Nueva Era -kahvipapujen myötä kahvinen ja hitusen myös makea, paahteinen, lievästi katkera, lempeä ja miellyttävä. Etiketti on kyllä hieno kuten itse olutkin. 0,33 l, 6,5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
