Helsingin ykkösalkon hyllyltä nappasin oikeastaan rumaetikettisen Neuvostoliittoon mielestäni viittaavan tanskalaisen oluen. Nimi taitaa tarkoittaa kyllä kastiketta. Väri on oranssi ja vaikutelma on tiivis. Vaahtoa oli. Tuoksuu hedelmäiseltä, pehmeää trooppisuutta. Sama toistuu maussa, hiilihappoja on ehkä liikaa. Tropiikin jälkeen kielen päälle jää vähän skandinaavista havumetsää. 44 cl, 6,0 %, 4/5
Virolainen gose on väriltään vaaleaa jaffaa, kuohu on harvaa ja nopeaa valkoista. Tuoksu on kukkainen ja varmasti mukana on myös kuusenneulasia. Maku on raikas ja ohut. Mausteisuutta löytyy, merisuolaa on hyppysellinen, sitrus maistuu myös. Maku on vähän lyhyt vähän ohutkin, happamuus on jälkimaussa kuitenkin raikasta. Kesäistä janojuomaahan tämä olisi. 33 cl, 4,5 %, 3/5
Bart-baarin lauantai-iltapäivän seesteisyydessä nautin naantalilaisesta sourista. Väri on syvää oranssia, vaahtoa ei juuri synny. Tuoksu on voimakkaasti aprikoosia ja vähän happamuutta. Maku on myös aprikoosinen, missä se salmiakki on. Ei hätää toisen hörpyn jälkeen salmiakkisesta jälkimausta ei pääse eroon. Aprikoosia on reilusti, salmiakki on jälkimaussa, sellainen oluiden irtokarkki. 0,4 l, 5,2 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
