Tartolainen uusiseelantilaista humalilta humaloitu pilsneri on hailakan keltaista, vaahto on valkeaa ja kestävää. Tyoksusta löytyy sitrushedelmiä, humalaa, kuusipuuta. Ensihörppy tuntuu jotenkin ponnettomalta, mutta toistojen myötä olut osoittautuu maistuvaksi. Löysyys on jonkinlainen ansa, josta löytyy mukavaa humalaisuutta. Selkeästi tästä tasapainoisuudesta voisi nautiskella useammankin tölkillisen. 0,33 l, 5,0 %, 4/5
Tartolainen neipa on kirkkaan keltaista. Vaahto meni vähän ohi. Humalina on eclipse ja citra, usko on luja, eiköhän ihan hyvää olutta ole lasissa. Tuoksussa on hedelmäisyyttä, joka houkuttelee maistamaan pikaisesti. Makukin on trooppista, hedelmää, vähän makeaakin. Vähäistä ja vähän erikoista mausteisuutta jälkimaussa. Raikasta ja pehmeää, humalat on läsnä mutta leppoisina. Alkoholi ei maistu, vaan pelkästään sellainen kiva poreilu kielen pinnalla. 0,33 l, 7,7 %, 5/5
Tarton Gambrinuksen Pühaste-hyllystä nappasin tämänkin houkuttelevan balttiportterin. Etiketissä mainitaan aasialaiset mausteet ja toffee, aika houkuttelevaa. Väri on mustaa, vaahto katoaa hetkisen kuohuttuaan vaalean ruskeana. Tuoksussa on mausteita laidasta laitaan, lakritsia ja mallasta nyt ainakin. Maussa on makeaa paahdetta, tummaa suklaata, kanelia, korvapuustia, alkoholia, piparkakkua, soijaa, pippuria ja varmaan jotain muutakin, päällimmäisenä leijuu hento toffee. Maisteltavaa riittää, nopeasti alkaa lämmittää poskia ja korviakin. 0,33 l, 10,5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
