Ranskantuliainen kuohusi kauniin tiiviillä valkoisella vaahdolla. Väri on sameaa oranssia, jotenkin vähän likaista. Tuoksuu hedelmiltä. Kielellä jää sitruunan kirpeyttä, kun hiilihapot pirskahtelevat ennen jälkimaun humalaisuutta. Aika tyhmää juoda tätä kuivahkoa ipaa marraskuussa, kun tätä pitäisi juoda eteläranskalaisessa helteessä heinäkuussa. 33 cl, 5,5 %, 4/5
torstai 3. marraskuuta 2022
lauantai 29. lokakuuta 2022
Põhjala Marshmallow Island
Olutkellarista valikoin vähän tummempaa olutta, virolainen vaahtokarkkiportteri on mustaa ja sen vaahto on pikainen pyrähdys. En ole todellakaan vaahtokarkkifani, joten tällainen olut on kuin kaivaisi verta nenästään. Tuoksu on pelottavan makea, vaniljaa ja mallasta. Maku on maltainen, lakritsia, paahdetta ja vähän alkoholia. Oudosti tuntuu vähän ohueltakin, mutta maku itsessään on kyllä täyteläinen. Etiketissä mainitaan myös savu, ja kyllähän sitä alkaa hörppiessä tunnistamaan, vai onko se viskiä. Jotenkin pelottava makeus jää lopulta taustalle. Aika erikoinen kokemus, mutta en kyllä tämänkään jälkeen koske vaahtokarkkeihin. 330 ml, 10 %, 4/5
perjantai 28. lokakuuta 2022
Feldschlösschen Braufrisch
Sveitsintuliaisena sain tietysti olutta. Tölkillinen oli vähän arvoitus, enkä saanut selvää että mistä oluttyypistä edes oli kyse. Lasiin kaataessa väri oli aika samea vaaleanruskea ja vaahto oli tiivis, valkoinen. Tuoksua en oikein saa erotettua, mallasta vähän. Maku on aika ohut, vähän hiivaa, vähän hiilihappoa, vähän vehnäolutta, hörppimällä mallas voimistuu. Helppoa olutta, ei mitään liikaa. 50 cl, 5,0 %, 3/5