Vallilan Gose

Vallilanreissullani ostin paikallisesta kaupasta muutaman matkamuiston. Hesarissa oli sitten gose-ranking ja matkamuistoni valittiin parhaimmaksi. Pakkohan pullollinen oli napata. Oluen väri on kultaista kiillettä, vaahto vierailee pikaisesti. Tuoksussa on syvyyttä, hedelmää ja kanelia. Ensihörpyllä jää kaipaamaan kuplia, vähän lauhaa. Maussa on sellainen maalaisoluen leppeys, vaikka Vallilla ei ole mitään maalaismaisemaa. Hesarissa sanottiin että maussa on umamia, se onkin miellyttävä lisäys oluen makupalettiin, kyllä tässä sellainen suuta täyttävä kokonaisuus onkin. Sitruuna, korianteri ja suola, kyllä niitäkin löytyy, happamuus on sopivaa. Gosea on tullut juotua aika paljon. Oluttyyli on omanlaisensa, maistuukohan kaikki vähän samalta. Voisihan tällaisen toisenkin maistella, jossain Vallilan uumenissa. 33 cl, 5,0 %,  4/5

Anderson's Last Mango In Paris

Tartolainen pirtelö-IPA on sameaa oranssia.  Vaahto on nopea höttöinen valkoisuus. Tuoksu on hedelmäinen, etiketin mukaan mangoinen. Ensihörppy ei oikein saa makuja esille, toinen osoittaa että makuja on ihan mukavasti.  Aika makeaa, etiketissä mainitut kookospähkinät ovat kadonneet jonnekin, hedelmämehuisuus on voimakasta.  Jimmy Buffett varmaankin mielellään siemailisi tällaisen Margaretavillessään. Makeus ja jonkinlainen happamuus tasapainottavat toisiaan ja jotenkin lopulta paljastavat kirpeyden. 0,33 l, 6,2 %, 4/5

United Gypsies / Masis Divisive Dessert Imperial Stout

Maapallokokkauksen jälkiruoka oli mielipiteitä jakava stoutti. Lakritsainen mallastuoksu tulvahtaa olutta lasiin kaataessa. Olut on mustaa, eikä se juuri vaahtoa. Pari pisaraa valahtaa lasin ulkopuolelle ja tahmeus paljastuu, kyllä makeutta on jo tuoksussakin.  Ensimaku yllättää ei olekaan niin sokerista. Lakritsaa ja makeaa paahteista mallasta, makeus vahvistuu hörppiessä. Etiketin gorillan miettivän ilmeen ymmärtää, koska maku on raskaan täyteläinen ja voimakas, vähän niinkuin tuhti liköörinen suklaakakku. 0,33 l, 11,0 %, 5/5