Espoolaisen lisko-oluen sain helsinginreissun tuliaisena. Tölkki on tuttu topless ja se aukeaa saunan jälkeen helposti. Väri on samean oranssi. Vaahtoa on vähän, mutta se jättää jälkiään tuopin reunoihin. Tuoksu on appelsiinisen humalainen. Maku on pirteä, humalat ovat pehmeitä. Jälkimausta löytyy enemmän mäntyistä poreilua. Ehdottomasti tämä on otettava uusintamaisteluun, sen verran nopeasti olut katosi. IBU 55, 440 ml, 5,5 % 4/5
Elefanttioluesta on vuosikymmenten takaa muistikuva luokkaretkellä valvojan ostamasta oluesta, joka nautittiin ruotsinlaivan ruokabaarissa, oli kyllä todella pahaa, mutta muistaakseni kavereille sanoin että todella hyvää. Nyt sitten olut löytyi Alkon hyllyltä, niin pitihän se maistaa. Väri on kullankeltainen ja vaahto on kauniin valkoinen. Tuoksussa on makeaa mallasta. Maku on tuoksun kaltainen, vähän mukaan tulee myös hedelmää. Jälkimaussa yhdistyy humalat ja alkoholi muodostaen terävyyttä. Yllättävän hyvää tällainen viinalager. 33 cl, 7,2 %, 3/5
Päivän hyvien uutisten kunniaksi nappasin olutkellarista komean pullollisen vahvaa alea. Kenttiläinen panimo sanoo olevansa Britannian vanhin, ja kyllähän sen jotenkin aistii, jo ihan etiketistäkin. Olut on väriltään oranssinruskeaa, vaahto on nopea. Tuoksu on maltainen. Maku on makeahkoa mallasta, karamellimäistä ja lämmittävää. Kentin nimikkokasvi, humala tuntuu sopivan rapsakkana, pehmeänä. Suutuntuma on pehmeä, hiilihappoja on sopivasti, ei liikaa vaan pientä terävyyttä. Brittipubitunnelmaa lähemmäksi ei juuri nyt muulla tavoin pääse. 500 ml, 6,5 %, 5/5
Tekstit
Kaikki kommentit
