Mallaskoski Lempo Porter

Helsinki Luxin vilpoisesta tungoksesta pääsi rauhoittumaan Iso Roballe Tommyknockersiin. Hanalistalta piti ottaa tummaa rauhoittavaa. Lempo oli aika kylmää, mutta mustaa. Nopea vaahto käy beigenä. Maku on maltainen kuten tuoksukin. Suussa olut tuntuu liukkaalta, vähän salmiakkia jälkimaussa. Lopputulos on rauhoittava lämpö poskissa ja vatsasssa. Olut paranee lämmetessään. Vähän yskänlääke-efektiä ilmenee. 

0,4 l, 7 %, 4/5

Blacks Brewery Blood Orange IPA

Lauantaisen ostosreissun tauko osui ihan sattumalta Bruuverin kohdalle. Hanoista valikoitui irlantilaista veriappelsiini-IPAa sisältävä. Aika  hieno vaahto, melkein pistää silmään. Väri on kuparia. Maku tuntuu alkuun kovin brittiläiseltä alelta, mallasta, sitten appelsiini ilmoittaa että on vähän greippimäistäkin humalaolemusta. Todella helpostijuotava, silti makuisa olut, tuopin sisältö katoaa lähes itsestään. Veriappelsiini maistuu mukavasti jälkimaussa, se ja oireilu laittaa vähän janottamaan, joten pieni makea mallas alkumauksi sopii hyvin. 0,5 l, 5,2 %, 4/5

Mikkeller Porter

Olukellarin kätköistä nappasin vuosikymmenenpäätösolueksi tanskalaisen, Belgiassa pantun, mustan portterin. Vaahto muodostui komeaksi samettimaiseksi raskaanoloiseksi ruskehtavaksi matoksi oluen päälle. Mikkellerin valikoimaan tämä tuntuu kovin tavalliselta oluelle, mutta perusjuttukin onnistuu Mikkelleriltä. Tuoksu on yrttinen, paahteinen, makea, jopa konjakkinen. Maku on tasapainoinen ja rauhallinen, paahteisuutta ja vähän kahviakin. Maussa täyteläisen paahteisuuden jälkeen pilkistää sitruunaista terhakkuutta, mikä tekee oluesta jännittävämmän. Olut pelkästään paranee juotaessa. 330 ml, 8 %, 5/5