Lehe Punane Ja Must Raspberry Porter

Tallinnasta Tartoon on 180 kilometriä, sen suorittamisesta palkinnoksi oli Lehe Pruulikodan vadelmaporter. Olut on mustaa ja siinä on tiivis vaalean vaaleanruskean kestävä vaahto. Paahteisuuden ja pienen suklaisuuden alta henkii reippaasti vadelma. Makeaus tahmaa huulta vähän kiinni lasiin. Kokonaisuus on pehmeä, samettinen. Humalaa löytyy lopulta hörpyn takaosasta, sitäkin jännästi vadelmat ruokkivat. Välillä jää miettimään että onko vadelmaa vähän liikaa, mutta sen maku on kuitenkin mukava yllätys joka hörpyllä, kun paahde joutuu sille antamaan tilaa ja humalat sitten yrittävät lopuksi pyyhkiä muilla pöytää. 330 ml, 7 %, 5/5

Lumi Brewing Mandarina Bavaria Single Hop Lager

Espoolaisen panimon lager on kirkasta ja vähäisesti vaahtoavaa, sillä ajattelin haihduttaa sähköisestä yo-kokeesta tulleita mietteitä. Tölkistä haistellessa erottuu hiiva, lasista vähän märkää pahvia. Mandarina viitannee humalalajiin, eikä mandariinin makua ole mitenkään erotettavissa. Maussa on heinää ja vähän tervaakin ja ripaus makeampaa sitruunaa. Jälkimaussa on vähän poreilevaa humalan katkeruutta, mukavasti. Kokonaisuus on toimivampi kuin osastensa summa. Tölkin taisin ostaa Espoon Sellon Citymarketista. 330 ml, 5,3 %, 3/5

Fiskarsin Panimo Will O' Wisp Wild Berry Sour

Fiskarsin hapanolut on punertaava, eikä se juuri vaahtoa. Wikipedian mukaan oluen nimi tarkoittaa virvatulta. Etiketin avainsana on spontaanihapanmäskätty, kuulostaa kyllä aika pahalta. Maku on hapan, mausteina on käytetty ruusunmarjaa, vadelmaa, karpaloa ja tyrniä, ei noita marjoja kyllä maussa pysty erittelemään. Makuja on mutta silti jotenkin ponnetonta. Jotenkin tulee mieleen sake, silloin kun luulee juovansa jotain viiniä. Sahtikin on makukartalla lähimaastossa, mutta vetisyyttä on liikaa. 33 cl, 5,2 %, 2/5