Etuetiketissä oli vain jotain japanilaisia kirjaimia ja jokin japanilainen hirviö. Pullollinen oli oikeastaan sellainen mysteeriolut, josta ei ollut mitään tietoa. Pullon sisältöä tartolaisessa olutkaupassa tutkaillessani ajettelin sen olevan jotain Neipaa tai IPAa. Googletus paljasti sitten että kyseessä on Mikkellerin Ramen to Biiru -ravintolalle pantu oma olut ja että kyseessä on Belgian Ale. Avatessa olut kuplii tiivistä vaahtoa ja samaa tiivistä vaahtoa riittää vielä oluen päällekin. Väri on vähän samea kupari. Tuoksu on hedelmäinen. Maku on raikasta, makeaa hedelmäsoppaa ja lievää hiivaa ja se kääntyy todella nopeasti kuivuudeksi. Maku on lyhyt, mutta jälkimaku jää kyllä kuivattelemaan kitalakea. Ihan hyvää, ehkä kuumempaan tunnelmaan sopivampaa, googletus laittoi Mikkellerin ravintolan kirjanmerkiksi mahdollisia tanskanreissuja varten. Varmasti ramenin kanssa toimisi. 330 ml, 5 %, 4/5
lauantai 5. tammikuuta 2019
Mikkeller Ramen to Biiru
Tunnisteet:
4
,
googlettaa
,
hedelmäsoppa
,
hiiva
,
kirjanmerkki
,
kuiva
,
kuplia
,
lyhyt
,
Makea
,
mysteeri
,
olutkauppa
,
ramen
,
Tanska
,
toimia
perjantai 4. tammikuuta 2019
Dundulis Juodas IPA
Liettualaisessa IPAssa on täysin musta etiketti, nimi kehottaa juomaan IPAa. Tarkkaan ottaen juodas tarkoittaa mustaa, eli kuten näköhavainto osoittaa niin kaunaslaisesta olutkaupasta ostettu olut on Black IPA. Matkamuiston tuoksussa on mukavaa humalaa ja vähän kumia. Maussa on kaikki hyvän black IPAn elementit, paahdetta ja humalaa, mutta outoa kumia tai nallekarkkia on liikaa, tuoksu tuota kumia tuottaa erityisesti. Vähitellen tuon kumin saa pois mielestään ja olut alkaa maistua aina vaan paremmalta, olisi pitänyt olla litran pullo. IBU 59, 100 EBC, 0,5 l, 5,6 %, 3/5
torstai 3. tammikuuta 2019
Sakiškių Sour Beetroot Ale
Matkamuisto Kaunasista edustaa olutskenen jotain äärilaitaa. Hapan punajuuri-ale on saanut inspiraation liettualaisesta perinneruoasta, šaltibarščiaista, kylmästä punajuurikeitosta. Nyt ollaan aika eksoottisissa piireissä, pakko oli laittaa paremmaksi, kun näin vähän juttua cucumber pilsneristä. Väri on kauniin rubiininpunainen, vaahto on nopea pinkki huitaisu. Tuoksu on aika pelottavan multainen, tai no punajuurinen. Maku on värin ja tuoksun lupauksen mukainen, eli punajuuri. Ei tarvitse paljoakaan fiilistellä, kun mieleen tulee mummulan kellarin pimeys ja tuoksu. Kuplintaa on mukavasti, happamuus vähän tasapainottaa multaisuutta. Missä on suomalainen siikli-olut? 330 ml, 3,5 %, 2/5
Tunnisteet:
2
,
eksoottinen. äärilaita
,
fiilistellä
,
hapan
,
huitaisu
,
kellari
,
Liettua
,
Multa
,
perinneruoka
,
pimeä
,
pinkki
,
punajuuri
,
šaltibarščia
,
tuoksu
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)