Saimaa Brewing Blonde Ale

Saimaan juomatehtaan uusi nimi on kansainvälisempi Saimaa Brewing Co ja se on uusinut vanhan Blonde Alensa. Uusinnassa alkoholiprosentti on laskenut. Väri on kirkkaan oranssinruskeaa, vaahtoa syntyy mukavasti. Tuoksu viittaa enemmän hedelmiin. Maku on maltainen, mihin ne hedelmät katosivat? Humalia ilmestyy mukaan kuvioihin jälkimaussa. Tasapainoilua onnistuneen ja sekavan tai pitäisikö sanoa peruskeskiketterän välillä, mihin tämä nyt kaatuu. Kyllä se kaikki kaatui kurkkuun ja vähän parempaan suuntaan. Humalat voimistuvat loppua kohden. Olut tuli nautittua lager- eli varasto-kylmyydessä, joka näillä keleillä taisi olla reilu 10-asteista. Tämäkin olut löytyi panimon lähettämästä sponsorointilaatikosta.  500 ml, 4,2 %, 3/5

Flying Dutchman Gosh It's Posh Elderflower White Wine Sour

Kiertolaispanimon tyyli oluiden nimeämisessä ei petä, no ei itse olutkaan. Hapanolut tuoksuu vähän pistävältä. Vaahto on pienikuplainen valkoinen, tiivis, kestävä kerros oluen päällä. Nimen mukaisesti maussa on valkoviinimäisyyttä, reilusti. Seljankukkaa on myös nimen perusteella mukana, ihan arvaukseksi menee, mutta nähtävästi se tuo oman erikoisuutensa tähän. Sour on oluttyyppinä ihan kiinnostava ja pakkohan niitä on maistella, jos vastaan tulee. Tässä on kyllä sellaista erikoisuutta, mieleen tulee valkoviineistä retsina. Maistuu kreikanmatkalla niin hyvältä, mutta retsina-elämys on sitten lomamatkan jälkeen kotona hiukan erilainen. Tätä oluiden retsinaa kannattaa kyllä maistaa. 20 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5

Theakston Old Peculier The Legendary Ale

Kesän ensimmäinen lenkkeily antoi mukavasti potkua ja oikeutusta nauttia yksi olut terassilla. Arkadian Alkosta ostin aiemmin ihan nimen perusteella tämän oluen. Brittiläinen vanha erikoinen on yllättävän lähellä mustaa, joskin ruskeaksi paljastuvaa alea. Olutkellari-blogi on oluesta aiemmin blogittanut ja avannut jutussaan vähän oluen nimeämistä ja panimon tarinaa. Itse otin oluen suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän antaa ensin lämmetä. Makua voisi sanoa vaimeaksi tai täyteläiseksi. Mallasta on ensin, sitten hedelmäää, lievää humalaa, yhdistelmä on täyteläinen ja rauhoittava. Jos tunnelman hämeenlinnalaisella kotiterassilla voi sanoa oluen voimalla kääntyvän brittipubiksi, niin olut ei ole huonoa.  Mallas, limppumaisuus ja hedelmät yhdistyvät ja mukaan hyppää vähän toffeeta ja lopuksi vähän humalaa. Jos jossain pubissa on tätä, niin tunnelmankin takia täytyy maistaa. 500 ml, 5,6 %, 4/5