Takatalo & Tompuri Kaski Tuplahumala Pils

Helsinginreissulla kävin Olutkauppa Pienessä. Pienihän se oli mutta jotenkin mukava tunnelma. Myyjäkin osasi mukavasti suositella oluita ja myös tätä. Jostain syystä olutkaupoissa sitä niin uskoo myyjien suosituksiin, jos vaikka vertaa kodinkoneliikkeiden myyjien uskottavuuuten, kun sanovat että heillä juuri tämä pyykinpesukone. Virolahtelaisen panimon oluen vesi ja viljat ovat panimoina toimivien maajussien omilta tiluksilta, jotenkin tyylikästä, kuten on oluen etikettikin. Korkki sihauttaa nasakasti pulloa avatessa ja tuoksussa on nimestä johtuen varmaan vienosti savua. Väri on samea keltainen ja komeasti vaahtoaa. Maku on kuiva, tai tuplakuiva, kyllähän tämä on oivaa pilsneriä. Humala on katkeraa, vähän pistävää ja taustalta löytyy maltaan makeutta, kokonaisuus on tietysti mukavan koukuttavaa. Olut kuivuu saunan jälkee ikeniin. 33 cl, 5,5 %, 4/5

Ventspils Užavas Gaišais Alus

Riikan lentokentältä nappasin mukaan yhden pullollisen. Pullollisen kaataminen lasiin on mukavaa puuhaa, vaahtoa kertyy hienosti, jopa siten että vähän valuu pöytäliinallekin. Sihautus korkkia avatessa on vieno tussahdus. Väri on kirkkaan kultainen. Tuoksu on maltainen. Olut itsessään pils-tyyppisestä nimestä huolimatta ihan lageria. Ventsipils viittaa läheiseen latvialaiseen kaupunkiin. Olut maistuu aluksi aika peruslagerilta, pikkuhiljaa maku paljastuu oikein miellyttäväksi tai toisaalta aika mauttomaksi tai ei, vaan niin helpostikulauteltavaksi, ei kuitenkaan vetiseksi. Maku on pehmeä, silkkinen ja vähän liian helppo, mutta jotenkin palkitseva. Vaihteeksi ihan vaalea lager maistuu niin hyvältä.  Juodessa sitten huomasin etikettiin lovetun parasta ennen päivämäärän, se oli 7. helmikuuta, ihan ok. 0,5 l, 4,6 %, 4/5

Sori & Kees We’ll Always Have Paris

Helsinginreissun ensimmäinen pysähdys osui oivaan paikkaan, Sori Taproomissa on huippuruoat ja olutvalikoimasta ei pääse valittamaan. Mahtavat soosit ja pikkunapostelut, isompia ruokia ei lounaaksi tullut kokeiltua, mutta idea tuli selväksi, hyvää on. Taateleita, kookosta, chiliä ja tonkapapuja lupasi tarjoilija. Aika viileänä tarjoiltiin, yritän malttaa, mutta ei oikein onnistu, vaikka ravintolan kulmapöydässä onkin kivan urbaanit näkymät. Väri on musta, vaahtoa ei ole. Tuoksu on kookosta. Maku on lievää kahvia ja reilumpaa kookosta. Jälkimaussa heiluu hennosti chili-lippu. Vahvaa on ja täyteläistä, olutmentori Jannen sanoin jälkimaku on mielipiteitä jakava. Lieneekö tonkapavut jotka aiheuttavat jotain sekavaa homeisen kanelin tunnelmia. Kokonaisuus on tasapainoinen, makuista, lämmin, kahvinen ja mutta vähän outo. 0,3 l, 9,5 %, 4/5