Eilisen yllätysvaalean jälkeen löytyi olutkellarista oikea vaniljakaakaokakkustout-rauhoitusolut. Väri on musta, olut on öljymäistä ja vaahto on vahvanoloinen mutta pieni. Tuoksussa on likööriä, makeutta ja kaakaota. Maussa toistuvat samat aineet, lisänä vanilja ja lakritsaa. Jälkimaussa on hujaus humalaa ja kuivuutta. Todella hyvää mutta niin vahvaa, maultaan siis, että toista samanlaista ei tee mieli. Alkoholia ei oikein löydy, vaikka niin luulisi, lopuksi poskissa tuntuu kyllä lämpöä. Jälkiruokahan tämä on, mutta minkälaisen aterian jälkeen, ehkä joku pieni ranskalaistyyppinen piperrys olisi tarpeeksi kevyt. Ehkä tämä sopii paremmin iltapäivän herkutteluun ihan yksinään. Onkohan tämä nyt jo niin hyvää että ei olekaan enää hyvää, no ei. 33 cl, 9,9 %, 5/5
lauantai 11. maaliskuuta 2017
Sori Brewing Vanilla Cake Fever
Tunnisteet:
5
,
herkuttelu
,
hujaus
,
jälkiruoka
,
kaakao
,
kakku
,
lakritsa
,
likööri
,
lämpö
,
musta
,
vanilja
,
öljy
perjantai 10. maaliskuuta 2017
Omnipollo & Buxton Original Lemon Meringue Ice Cream Pie
Viikon sähläyksien (työ ja salibandy) jälkeen ajattelin napata jonkun rauhoittavan kahvivaniljaportterin. Kun olin tämän oluen mielessäni virittänyt tummaksi, niin tunnelma oli olutta kaataessa vähän outo. Pienellä takaetiketin tutkimuksella näköhavainto kyllä vahvistui oikeaksi ja kun oikein googletin niin lemon meringuehan tarkoittaa sitruunamarenkia. Olut paljastui siis täydellisen vaaleaksi ja sitruspommiksi. Taustalla on vähän humalaa, jälkiruokaoluttahan tämä on. Maku on voimakas ja suuntäyttävä, ei ehkä rauhoittava vaan mieluummin piristävä. Sitrusta on kyllä sen verran että olut-sana on jo vähän haastavaa liittää tähän, mutta mukavaa viileää happamuutta kyllä löytyy. Sitruuna ja happamuus on sopivasti kiedottu makeuden vilttiin. Etuetiketin kävelevä torttu ehkä laittoi mielen tuohon tummempaan tyyliin, vaikka jäätelöhän se siinä kävelee. 33 cl, 6 %, 4/5
torstai 9. maaliskuuta 2017
Suomenlinnan Panimon Coyet Ale
Lidlin valikoimasta löytyi taas uutta olutta, Suomenlinnan Coyet Ale on bittermäisen ruskeaa puolikirkasta vähävaahtoista olutta. Kyllähän tästä Lontoon pubit tulevat mieleen. Maku on sellaista reilua pint-a-bitteriä. Mallasta, humalaa ja ripaus pähkinää löytyy makukattauksesta. Lasina olisi kyllä ehdottomasti pitänyt olla sellainen nonic-pint eli sellainen paksunnoksella koristettu tuoppi. 0,5 l, 4,5 %, 4/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)