Black Rye Imperial

Mallaskosken tumma ruis-imperiaali sai luvan päättää manflun. Musta olut täydentyy vain heikolla vaahdolla kaadettaessa. Ruis tuntuu kyllä, mämmiä nestemäisesti, ruisleipää, vähän tahmaavaa makeutta, kaikkea löytyy. Makeus kuitenkin katoaa, liekö alkoholi joka sen peittää vai onko kuivat humalat. Joka huikalla ensin makeaa, sitten tasottuu ruisleipäiseksi mallasuutteeksi, loppuhuipennus jää uupumaan, mutta miellyttävää ja tasapainoista raskasliikkeistä mustaa nestemämmiä.  33 cl, 11,4 %, 4/5

Jelly Belly Draft The Original Gourmet Jelly Bean

Manflun kourissa on tyydyttävä nautiskelemaan vähän oudompia oluita. Jelly Belly Draft -pussi tarttui mukaan lontoolaisesta karkkikaupasta. Pussi on amerikkalaisen karkkitehtaan idea. Ensin mietin että tämä on varmasti Suomessa kiellettyä, kun tässähän houkutellaan lapset juomaan olutta, mutta sitten muistin liköörikonvehdit, eli ei voikaaan olla kiellettyä. Papanat ovat maissinjyviä isompia, keltainen väri viittaa kyllä olueeseen. Ei ole vaahtoa. Maku on todella makea, hunajaa ja siirappia ja sokeria (4 kcal / papana). Kyllä tästä porttiteorian tueksi saa todisteita, sillä alkaa todella tehdä mieli oikeaa olutta, siinä on ehkä karkin paras viittaus käärepaperin ohella olueeseen. Jälkimaku on tympeähkö, tekee mieli maistaa jotain makeaa ja näitähän riittää. Mausta en kyllä olutta löydä, mutta kaikkea pitää kokeilla. 99 g, 0 %, 2/5

Bevog Brown Snowball Coconut Porter

Useat ovat oppineet että keltaista lunta ei saa syödä, ruskeasta lumesta on kai harvemmin heristelty sormea. Bevog-panimon oluen etiketti varoittaa kuvassaan ruskean lumen vaaroista. Ihan etiketin takia ostin tämän Bevogin Who Cares-sarjan oluen Tarton Õllepoodista. Mustaa ja kuivaa kahvia, suklaata ja hämärää kookosta. Onneksi kookos ei ole liikaa esillä, kun se sopii mielestäni vain thai-ruokaan. Ruskea lumipallo on liemimäistä portteria, jota makeus tasapainottaa, vähäiset hiilihapot lisäävät suklaan makua.
0,33 l, 8,1 %,  4/5