Giesinger Untergiesinger Erhellung

Münchenin matkamuistopullo maistui välipäivien palomuurivaihdoksen päätökseksi. Saksalainen helles on täydellinen tai täysin mitäänsanomaton. Vähän likaisen keltainen väritys, tuoksussa oleva hiiva ja mukava vaahto lupaavat hyvää, maku on no, sellaista peruslageria. Vähän kuuusenneulasia, vähän hiivaa,  pikkuhiljaa alkaa löytyä luonnetta, ei ihan karjalaa. Mukava jälkimaku tulee hiivasta, kuusesta ja hiilihapoista. Kaikkea on hyvin vähän ja siitä sitten muodostuu kunnon janojuomaolut. 0,5 l, 5,3 %, 3/5

Panimo Hiisi Kratti

Tänään oli töissä puhetta Jyväskylän uuden lukion benchmarkkaamisesta, Panimo Hiiden osuutta asiassa ei voi väheksyä. Ehkä siksi olutkellarista nousi testattavaksi jo vähän entuudestaankin tuttu marjaisa ja pirtsakka saison. Olut tuoksahtaa puiselta, väri on ruusunmarjanpunainen ja vaahto on katovainen. Pullonpohjalle jää hiivaa. Etiketti kertoo puolukasta, josta väri ja mustaherukasta josta makua. Tätä ehkä riittäisi sellainen pikkupullollinen, tuo mustaherukka vähän ahdistaa, mutta pikkutilkka puisenmarjaisaa happamuutta kerrallaan uppoaa tämä kirpeä olut. 10 IBU, 8 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5  

To Øl Liquid Confidence

Jeesuksen 2016. syntymäpäivien kunniaksi valitsin olutkellarista huolella säilytetyn tanskalaisen imperial stoutin. Olut on täysin mustaa ja päällle tulee kermainen vaahto. Maku on taivaallisen pehmeä, vähän suklaata, makeus vähän tahmaa huulia. Sitten kurkkuun kertyy chiliä, jota oluessa on juuri sopivasti. Lämmittää ja miellyttää. Onhan tämä aika outoa olutta, mutta niin täydellisen hyvää. Etiketissä sanotaan että nestemäistä itsetuntoa kannatta juoda ennen kuin pyytää tyttöä tanssimaan, koska tämä suoristaa selkäsi ja sets your ass on fire. Toivottavasti viimeinen toteamus viittaa vain sinne tanssilattialle, onneksi chili ei ole mitenkään yliammuttua, vaan kieron peiteltyä. 375 ml, 12,2 %, 5/5