Teerenpeli Julma Juho Savuporter -olut

Savuista portteria nautiskelin Jean Michel Jarren Oxygenen tahtiin, pieni nostalgiatrippi Nuorten sävellahjaan 70-80-luvulle. Pullosta olutta lasiin kaataessa kuului juuri oikeanlainen pulputus. Julma Juho sai toimia grillivahtina, kun pääsiäiskinkku pikkuhiljaa kypsyi. Musta läpinäkymätön olut kerää päälleen pienen kestävän vaahtokerroksen. Maku on makeahko, savuaromia joutuu vähän etsimään,ei oikein tunnu savuiselta . Enemmän tuntuu tervapastilli, sekin sieltä 70-luvulta, sellainen tupakka-askin kokoinen pastillirasia, jossa oli isoja pastilleja. Jälkimaussa on lakritsaa, miellyttävää täyteläisyyttä. 33 cl, 7,7 %, 4/5

Pühaste Kojanarr Blonde Ale

Tartolaisen panimon vaalea ale avasi pääsiäisen juhlinnan, mitä se juhlinta nyt pääsiäisenä onkaan. Vaalea läpinäkymätön olut kruunautuu vaahtohatulla. Maku on ritisevän kuplikkaan kirpeä. Tuoksussa on hedelmää ja hiivaa, jälkimaussa on vähän samaa pullahiivaa. Muuten maku on ensin vähän piilossa hiilihappojen kuplien takana. Sitten ponnahtaa kitkeryys ja katkeruus. Selvästi enemmänkin juhannukseen kallellaan oleva olut. Makua on harkittava pitkään, toinen pullollinen ehkä selventäisi. IBU 45, 0,33 l, 5,8 %, 4/5

Sarajevsko Tamno

Sarajevolaisen panimon tumma olut oli väriltään kolamaista. Vaahto oli runsas vähän punertava. Oluesta nautin Sarajevon erikoisbaarissa, Zlatna Ribicassa. Se on suomeksi kultakala ja sellainenhan baarin nurkan maljassa uiskentelikin, kaikkea muutakin oli pieneen baariin saatu mahtumaan, tv:ssä pyöri mustavalkoista ohjelmaa ja seinät oli täynnä koriste-esineitä. Olut oli makeaa ja maltaista. Sokeria jäi vähän hampaisiin. Ohuus takaa sen että tätä on helppo juoda. Koska Sarajevossa sataa vähän, niin otan toisenkin. 0,33 l, 4,9 %, 3/5  baarin tunnelma ei vähentänyt pisteitä.