Islantilainen stout on mustaa ja maltaista. Olutverkko kertoi Helsinkiläisen Urhon pubin portteri- ja stoutpäivistä ja jutun kuvituksessa näkyi olevan tutunoloinen pullo, pieni pengonta olutkellarissa osoitti että kyllä sieltä yksi islantilainen olut löytyi, ei kylläkään juuri sama mitä saisi maistella Urhossa. Sen verran hyvältä olut kuitenkin näytti että maistaahan sitä piti. Alkoholi lämmittää, maku on tasapainoinen ja lämmin. Kemiantunneilta tuttu käsite kylläinen neste tulee mieleen, kun vähän siirappinen tai öljyinen olut putoaa hitaasti nieluun. Hitusen on liikaa makeaa luumua, pullon loppua kohden on pakko hidastaa tahtia.11,2 fl oz, 11,5 %, 4/5
keskiviikko 17. helmikuuta 2016
lauantai 13. helmikuuta 2016
Stallhagen Black IPA
Viimeinen vierailu Hämeenlinnan Sibeliuksenkadun Public Corneriin taittui Stallhagenin mustan IPAn kanssa. Musta IPA on noussut oluttyylinä yhdeksi suosikiksi. Maku on kuivahko, paahteinen ja lievästi humalainen. Kuten esitteessä sanotaan niin pähkinä tulee mieleen. Helpostijuotavaa olutta voisi juoda toisenkin, maku on ehkä vähän liian ohut. Mustan oluen päälle muodostuu tyylikäs vaahto. Loppua kohden paahteisuus ja humalat kietoutuvat aika täydelliseen liittoon. Pubivierailu oli viimeinen, koska nimi vaihtuu takaisin perinteiseksi Voudin kellariksi, mikä on kiitettävää. 50 cl, 6,0 %, 5/5
perjantai 12. helmikuuta 2016
Prykmestar Kaura Stout
Tyylikkään pullon sisällä on tummanruskeaa olutta. Maku on ohuehko, eikä kyllä vastaa omaa näkeymystäni stoutista, mieluummin brown alea. Olut tuntuukin suussa ohuelta, lievästi tulee mieleen joku lautasen kulmalle jäänyt papu, jonka sitten lopuksi kiltisti haarukoi suuhunsa. Mutta oluttahan tämä kuitenkin on, nähtävästi kaura ei ole sopivaa oluen panemiseen. Lievää paahdetta hiipii lopuksi mukaan, mutta maku on lievä, vähän tahmeaa makeutta, liian kiltti olut. 50 cl, 5,0 %, 3/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)