Lükati Imperial Black IPA

Tyylikäs etiketti oli varmasti yksi peruste tämän virolaisen oluen poimimiseen. Mänty tuoksuu pullonsuusta, maussa jopa kuusi. Ulkoinen olemus on täydellinen, musta olut, kermainen kestävä vaahto. Jälkimaku on vähän jopa terävä, yksiulotteinen mutta humalainen, jää mukavasti koko päähän seikkailemaan.  BIPA-sarjassa on haastavaa kilpailla, sarjassa ei taida olla huonoja kisaajia ollenkaan.  Mukavasti on makeuttakin, äh puuttuvat pisteen lisäkymmenykset etiketistä.  330 ml, 8,5 %, 5/5 

Kirin Beer Kirin Original Brew

Kiinan pullollisagentin terveisiä nautiskelin kinkunoston jälkeen. Kyllä joulumieli heti nousi kun kinkku on kotona. Vähän alkaa käydä sääliksi Pullollisen Kiina-agenttia ja pitkää päivystystä Kiinassa. Etiketistä ei irtoa paljoakaan tietoa, mutta 100 % on mainittu. Oluesta on aika hyvin saatu suodatettua kaikki maut pois, jäljelle on jäänyt aavistus mallasta ja pieni metallin maku. Olut on kauniin kirkas, puhtaan lagerin värinen, mutta läpinäkyvä kuvastaa hyvin olutta myös maun osalta. Puolivälissä tulee mieleen että voisiko loput oluesta jättää huomiseen. No jos olisi helle ja pitkä päivä terassilla olisi tiedossa, niin tätä voisi ehkä juoda sitten koko päivän humaltumatta ja ilman ärsyyntymistä turhista mauista. Pientä makeutta pukkaa lasin loppuosassa, ehkä vähän kuitenkin peruslageria. Paranee loppua kohdin.  500 ml, 4,1 %, 2/5

Anderson's Mrs Robinson Raspberry Wheat & Raspberry Sour

Tarton De Tolly barissa tutustuin tartolaiseen gipsy-panimomieheen, Sten Andersoniin. It-alalla toimiva oluthemmo esitteli omia oluitaan ja kertoili omasta toiminnastaan. Sten pitää elokuvista, kertoi De Tollyn baarimestari ja sen takia oluet ovat elokuvista tuttuja, kuten Mrs Robinsonkin. Olut oli kuulemma pantu tyttöystävälle/vaimolle. Panimona oli ollut vironvenäläinen panimo jossain pohjoisemmassa, ja Sten ei ollut ihan tyytyväinen siihen että oluesta oli jäänyt vähän makeaa. De Tollyssä olin maistavina myös liikaa makeutta, mutta nyt olut on kyllä yllättävän kuivaa jopa terävää. Sten lahjoitti kotioloissa pantua Raspberry Souria pullollisen vertailtavaksi, joka oli Stenin mielestä parempaa. Mrs Robinson on kyllä vadelmaista, kriek-olut tulee heti mieleen, aito vadelma pomppaa myös mieleen. Olut on kauniin kirkkaan vaaleanpunaista ja vaahtoa kehkeytyy juodessa. Vadelmaa on reilusti. Vadelmaolut ei vastaa kyllä perinteistä näkemystäni oluesta, mutta erikoisen hyväähän tämä on. Poikkeuksellisesti blogitukseen kuuluukin tällä kertaa kaksi olutta, kun avasin Raspberry Sour -pullon heti perään. Väri on sama, tosin hiivapartikkeleita leijailee oluessa, mutta tuoksussa on vähän kumimaisuutta. Maku ei ole mielestäni niin hyvää, ehkä makean jälkeen ei pitäisi vaihtaa happamampaan. Jätän arvioissa Sourin huomioitsematta. Myöhemmin Sten kertoi hakevansa mahdollisuutta tuoda oluitaan Suomeen, toivottavasti sopiva kanava löytyy. 0,33 l, 6,0 % 4/5

Sten Anderson De Tolly barin baaritiskillä Tartossa,
ei ole Dustin Hoffman elokuvassa Mrs Robinson