König Pilsener

Turun jokilaivojen aurinkoannoksen jälkeen Kaskenkatu 1 eli Uusi Apteekki tarjosi varjoa ja saksalaista pilsneriä. Kyllä pilsneri on hyvää. Pehmeys kääritään ensin sopivaan kitkeryyteen, joka on sitten valmis nautittavaksi. Kaskenkadun ylämäkeä ihmetellessä tulee tietysti yksityisetsivä Jussi Vareksen tuttavan viimeinen toivomus mieleen: käyttäkää tuhkani auttamaan mäen ensimmäisiin liukkaisiin juuttuneen auton ylöspäin pääsyä. Tänään tosin Vareskin taisi olla kesäisemmissä postauksissa, epäilen jotain ravintolalaivoista tai pizzeria Niskaa.  Pehmeä olut huutaa seuraajaansa, eräs arvostettu asiantuntija sanoi yhdestä oluesta että ensin makea, sitten vahva ja sitten tulee uudestaan jano. Viimeinen ja vähän ensimmäinenkin arvio sopii tähänkin.  0,5l, 4,9%, 4/5

Jopen Hoppenbeer

Ruonansuulla ei taida olla mitään tekemistä tämän hollantilaisen alen kanssa. Samea mausteiden lievästi maustama, tynnyriä tarkoittavasta sanasta nimensä saanut olut maistuu alkuun käyneeltä appelsiinimehulta, sitten makeahkolta ja happumuuskin välillä vilahtaa ennen lopun lievää katkeruutta. Kokonaisuus on sopiva maisteluun, mutta ei riitä innostamaan riittävästi, lievän tympeää, mutta jotenkin mieluista. Jälkimakuakin riittää, resepti on haarlemilaisella panimolla ollut sama vuodesta 1501. Ruokasuositukseksi voisi heittää tähän Tom Khaan. 33 cl, 6,8%, 4/5

Pühaste Mosaiik Vienna IPA

Tuoksu on sitrusta, maku on humalan ja appelsiinin tasapainottelua, vähän liian helppoa, ajattelin ensin. Sitten huomasin liika-analysoinnin iskeneen pintaan. Maussa on sopivasti, ei liikaa, kulmaa, lasin tyhjentyessä huomaa että kaipaa jo valmiiksi toista lasillista. Bryggeri-ravintolassa Helsingissä kait olisi, mutta olisihan tämän hankkiminen hyvä syy käydä Tartossa. Oranssin oluen pehmeys ja matalahko hiilihappoisuus takaavat helpon nautittavuuden. 0,33l, 6,4%, IBU 55, 5/5