Oakham Ales Citra

S-Marketin oluthyllyssä Citra-oluen etiketissä oleva humalamörkö hypnotisoi tähän ostokseen. Olut on maitokauppaoluiden aatelia, tasapainoinen ja runsas. Greippinen ja jotenkin pilsnerimäinen tuoksu tasaantuvat makuhermoissa pehmeäksi katkeruudeksi. Väritys on kirkkaan perusolutmainen. Humalan maku kertyy aistittavaksi poskiin ja valuu sieltä nieluun ja vatsaan saakka. Sopisikohan tämä grillimakkaran kanssa, tai no minkä kanssa tämä nyt ei sopisi. 500 ml, 4,6%, 5/5

Mikkeller Monk's Brew Belgian Dark Ale

Naapurissa on valmistujaisjuhlat ja kitaristi heittää Eric Claptonin Tears in Heavenin, ja aidan tällä puolella lasiin kaatui tummaa ja makeaa olutta. Munkin panema olut on kuumotellut pitkään omassa olutkellarissa, pidempäänkin olisi voinut odotellut sillä korkissa oli päivämäärä vuodelta 2020. Maku on makeaa mallasta, olisiko aavistus mentholia. Vaahto on kestävä ja etiketissä on tietysti Mikkellerin hattu ja jostain syystä kai munkkeihin viittaava pääkallo. Pikku huikka kerrallaan pullo tyhjenee, aika voimakasta, silti pehmeää siis pehmeää. 330 ml, 10%, 4/5

Jopen Koyt Gruitbier

Hollantilainen yrttiolut on olutvalikoiman toisesta päästä, siitä päästä mitä maistellessa miettii että onkos tämä nyt olutta. Sain idean juoda tätä, kun Jossu kävi poimimassa kieloja lähimetsästä ja toi mukanaan sitten rottinkituolin. Panimo kertoo nimittäin että yrttioluen mausteena olevat suomyrtit on poimittu perinteiden mukaisesti, täysikuun aikaan ja poimijoina ovat alastomat noidat, jos näin ei tehdä niin nauttimisesta voi saada hallusinaatioita. Poimintatapahtumat eivät varsinaisesti todellisuudessa liity toisiinsa. Gruit on perinteinen yrttisekoitus, se kyllä maistuu. Sitä on wikipediatietojen mukaan käytetty oluen maustamisessa ennen humaloita ja sahtiin löytyy siten sukulaisuutta. Tumma olut on makeaa yrttisekoitusta, mentholia ja eukalyptusta. Sherryä ja vanhaatallinnaa, on kyllä erikoinen olut vähän vaikea on arvostella, mutta mukava välipala. 33 cl, 8,5%, 4/5