Maku Savu Porter

Vihannekset tuoksahtavat ensin Maku Brewingin savuportterissa. Outo haju onneksi katoaa pian, kun tumman ruskean oluen antaa pari kertaa valua nielusta alas. Pieni katkeruus pistää jälkimakuun oman täräyksensä, sellaista tosi kuivaa Van Houten -kaakaota vähän liikaa raakana suuhun, eikä juomaa missään. Kaikkea on tullut joskus karkinhimossa kokeiltua, tämä ei ole kuitenkaan karkkia, vaan vähän kuivaa portteria. Savu ei kyllä ole oikein läsnä ollenkaan, perusportteria, ihan hyvää paranee lämmetessä. 0,33l, 5,9%, 4/5

Stadin Imperial Porter

Lauantai-päivään kehkeytyi monenlaista pikkuhommaa, joten kierroksien alasajoon oli omiaan stadilainen melkein musta portteri. Alkon käsityöläisolutkamppanjan Stapan väkevähkö Porter tuoksuttaa humalia ensin. Maku on ensin lakritsainen, sitten paahteinen mallas nousee esiin. Matalat hiilihapot paljastavat vähän kuivatut hedelmät -pussin makumaailmaa. Humalaisuus pelastaa lopussa. Paljon makuja mahtuu pieneen pulloon. Jotenkin epävarma mielikuva, voisi olla paremmankin tai huonomman arvosanan arvoinen. Ehkä toinen pullollinen selventäisi? 0,33l, 9,5%,4/5

Vuorineuvos Imperial Stout

Nobelin arvoinen oivallukseni on että huonomman oluen jälkeen pitää nopeasti juoda parempi olut, vaikka olisi 13. päivä ja perjantai. Ruosniemen Vuorineuvos laittaa makumaailmaa kohdilleen. Olut on mustaa ja päälle ilmestyy kaadettaessa kunnon vaahto. Maku on makea, muuta sitä tasapainottaa humalan kirpeys. Makeutta ei ole liikaa, mutta sen tuntee huulissa saakka että makeuttakin on mukana. Olut on raskasliikkeistä, ja olisiko häivähdys lakritsasta mukana, vähän ehkä jotain yrttejäkin taustalla. Tätä pitää nautiskella, mutta samalla tekee mieli taas maistaa uudestaan. Ruosniemen panimon oluiden nimeämistyyli on hauska, minkä lie oluen paneminen siellä on havaittu mukavimmaksi. Noin yleisesti, tummat oluet maistuvat aina vaan paremmilta. 

33 cl, 9,5%, 5/5