Prykmestar Double IPA

Sekametelisoppaa tai makujen harmoniaa on Uudenkaupungin Prykmestar pannut. Väri on vähän sekava. Pakostikin tämä lauantai-iltapäivällä menee harmonian puolelle. Tuoksu on makeahko ja hiivainenkin, ei lupaa hyvää. Sitten kulaus suuhun ja harmonia alkaa: vähän makeutta ensin alkuun, sitten havaitsee että olut on raskasta ja lopuksi humalat alkavat riehumaan mäntyhalolla. Ei taida olla ainoastaan väri, joka muistuttaa etäisesti sahdista. Humalat vahvistuvat loppua kohden.  50 cl, 8,5%,5/5

Brewer's Special American Red Ale

Tölkin kyljessä on mukavasti Amerikan meininkiä vai olisikohan tuo pin up -tyttö kielletty näkymä 7-elevenissä. Kuvaan tuli suomalainen hymytyttö vartioimaan tilannetta. Olut on tymäkkää, kuivaa pihkaista kuusipölliä, olisiko pinoon eksynyt joku mäntykin. Väri on mukavasti punertava ja vaahto on hieno. Vähän maussa on pohjaan palamista tai yksioikoisuutta. Humalaa on riittävästi. 330 ml, 4,7%, 4/5. 

Óllenaut Humala Padron

Tarton iltapäivän shoppailukohde numero ykkösen eli Ōllepoodin jälkeen viereisestä Feel Good music cafesta löytyi leppoisa tunnelma ja mukavia juomavaihtoehtoja. Virolainen olut sai samalla juhlistaa blogin 2-vuotissyntymäpäivää. 2 vuotta sitten aloitin blogituksen Tartossa ja nyt kahdeksikko sulkeutui taas samaan paikkaan, vielä on monia oluita maistelematta, vähän yli 400 vasta maisteltu. Humalapatruuna on nimensä mukaisesti täynnä mäntyä ja sitruunaa, oikein hyvää. Olut on vähän sameaa, ehkä vähän hiivaistakin, makeaa ja jotenkin umpeenkasvanutta. Sitruuna ensin esittää että olisi hiilihappoista, mutta ei olekaan. 330 ml, 7,0%, 4/5

Näkymä Ōllepoodista Rüütliltä.