perjantai 17. lokakuuta 2014

Mikkeller Cream Ale

Sameaa kermaolutta saunan päälle, suomalaisethan on kovia juomaan lehmänmaitoa, joten kerma-ale varmasti sopisi suomalaisille. Kerma-alesta tuli kyllä mieleen Putin-juustot, oluella ei kyllä taida olla mitään tekemistä kerman kanssa, internetissä kerrotaan että kyseessä on kanadalaisten Usan kieltolain aikana kehittelemä oluttyyppi, jossa sekoittuu ale- ja lager-hiivat. Lokakuu ei ole cream ale -kuukausi. Vähän pihkaa, pieni pelko että koska se kerma pulpahtaa pinnalle, ei onneksi pulpahtanut. Olut meni nopeasti, ehtikö sitä oikein maistelemaankaan. 330 ml, 4,9%, 4/5, lopuksi eläydyin kesään ja korjasinarvostelua. 

Lehe Blackmouth Cur

Virolainen APA on nimetty koirarodun mukaan. Google näytti että koira olisi sellainen peruskoira ja olutkin on kunnollista ja tunnollista APAa. Väritys on yllättävän ruskea, maku on lyhyttä vähän kitukasvuista mäntyä, mutta kyllä maku jää pyörimään alaleualle. Voisi juoda toisenkin kyllä tai toisin sanoen liian pieni pullo, toisaalta puhti vähän loppuu oluesta lasin pohjan alkaessa näkyä.  330 ml, 5,2%, 4/5

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 
500 ml, 5%, 2/5