perjantai 22. elokuuta 2014
De Molen Amarillo
Double IPA-ish hollantilainen vaalea reilusti vaahtova olut sopi hienosti reippaan työviikon päättämiseen. Hedelmäinen olut ei mielikuvana oikein iske, mutta käytännössä tuntuu kyllä toimivan. Oudon hedelmäisen hajun korjaa IPA-katkeruus, vahva maku laittaa vielä vähän persikkaisia mielikuvia päähän, ja voimakkuus antaa vähän poskiin väriä, ainakin sisäpuolelle. Pullon pohjalla oli kerros hiivaa, pienen maistelun jälkeen nekin kaatuivat toiseen lasin puolikkaaseen, hyvää oli. De Molen tuntuu kiinnostavalta panimolta. 33 cl/330 ml, 9,2%, 5/5
tiistai 19. elokuuta 2014
Óllenaut Eesti Rukki Eil
Eestiläinen ruisolut yllätti täyteläisyydellään. Lähes musta olut oli kuin saaristolaisleipää, vai olikos siellä Virossakin samanlaista mustaa makeahkoa leipää, Saarenmaalla? Maku on täyteläinen, jälkimaku mukavasti etäisesti humalainen, suutuntuma on vähän ohuehko, outo yhdistelmä. 330 ml, 5,3%, 4/5
Tunnisteet:
4
,
humala
,
jälkimaku
,
leipä
,
Makea
,
musta
,
outo
,
ruis
,
Täyteläinen
,
viro
,
yhdistelmä
lauantai 16. elokuuta 2014
Pöide Rukkiõlu
Hiilihappoa on liikaa tässä saarenmaalaisessa ruisoluessa tai sitten makua on vaan yksinkertaisesti liian vähän. Jälkimaussa on makeutta, ruisleipä ei maistu yhtään tässä sahdinvärisessä oluessa. Tyylikkään yksinkertaisessa etiketissä suositellaan juontilämpötilaksi 8-10 astetta ja sitä tuli noudatettua tarkasti, olisikohan lämpimämpi ollut parempaa? Lasin loppua kohden liika hiilihappo katoaa, ja vähä paljastuu hiivaa ja leipää. 313 ml (oho, jonkinlainen viittaus Aku Ankan autoon?), 5,2%, 3/5
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)