Bryggarn's Honey Ale

Ruotsalainen (taitaa olla viimeinen tällä kertaa) ale muodostaa tiukan vaahdon, jonka ensi puraisu on sopivan katkera. Persson onkin onneksi unohtanut hunajan kokonaan, humala ja hunaja ne on suomenkielessä helppo sekoittaa, Nils on jotenkin pakkosuomen uhri ja  seonnut reseptissään. Hunajaa on ehkä eniten hajussa. Hunajaa on oluessa ennenkin tullut maustettua, tämä tuntuisi olevan edellisiä parempaa. http://www.pullollinen.fi/search/label/hunaja  50 cl, 4,8%, 5/5 

Grimbergen Blanche

Strasbourgilainen Feenix-lintu nousee etiketissä kuvaamaan panimon uudelleensyntyä, ranskalaista olutta on pantu vuodesta 1128. Eucalyptus maistuu, sopivan sameaa ja maku jää poreilemaan pitkään, maku on leveä, makea, mutta ei liikaa. Tuoksussakin on vähän mentholia. Juhalle terveisiä, taas kohdataan. 

33 cl, 6,0%, 5/5

Riedenburger Hefe-weißen

Saksalaista luomuolutta, mitä ikinä se luomu nyt tarkoittaakaan. Etiketissä sanotaan että ei ole käytetty geeniteknologiaa, lieneekö hyvä asia? Banaani tuoksuu ja vaahto on tiukka ja vaahtoa syntyy niin paljon että tuoppiin ei meinaa saada kaadettua kolmasosaakaan pullosta. Maku paranee selkeästi pullon pohjan lähestyessä, hiiva tymäköittää. Hyvää vehnäolutta. 50 cl, 5,2%, 5/5