Kimito Myrrys Ferments Ajatta Kveikstout

Alkossa oli kveikstouttia, jonka etiketissä oli jotain lastenkirjamaista kuvitusta. Nimessäkin on samaa henkeä. Olut on mustaa ja vaahto kermamaista. Tuoksussa on makeaa mallasta, kahvia, soijaa. Suussa olut tuntuu superpehmeältä. Etiketti sanoo että ohraa, ruista ja humalia on terästetty mustillatorvisienillä, aika erikoista. Sieni on tässä kyllä jaloimmassa muodossaan. Maku on mieto, mallasta, kuivuutta, kahvia, paahdetta ja lopussa humalien vaimea potku lisättynä pienellä yrttiannoksella täydentää makupalettia. 0,33 l, 6,7 %, 4/5

Kakola Lauha

Musta turkulainen imperial stout vaahtoaa paksulla ruskealla kermaisella vaahdolla. Tuoksussa on kahvia, paahteisuutta ja humalia. Ensihörppy paljastaa pehmeyden, paahteisuus täydentyy humalien katkeruudella. Voimakas maku vilahtaa alkuun vähän jopa makean hedelmäisyyden puolella, mutta kääntyy lopulta katkeraksi ja hiukan yrttimäiseksi. 330 ml, 9,0 %, 4/5

Fuller's London Pride Original Ale

Lontoolaisen sateenkaarioluen väri on kuparinen, vaahto katoaa nopeasti. Makea hedelmäinen tuoksu kääntyy vähän kuivaksi. Maku on bitterimäisen kuiva, yrttejä, makeahko, pähkinäisen humalainen, vähän jotain pilsnerimäisyyttäkin, täyteläinen ja pehmeä. Hellejakson ukkosen jälkeisellä terassilla olut ei oikein saa pubitunnelmaa aikaiseksi, mutta jälkimaun kuivuus antaa niin helposti luvan kulauttaa uuden hörpyn, että pint of bitter katoaa nopeasti. 500 ml, 4,7 %, 4/5

Einstök Icelandic Arctic Pale Ale

Maapallokokkauksen ruokana olisi tänään färsaarelaisia herkkuja, joten juomaksi piti sitten yrittää jotain sopivaa. Lähimmäksi arpoontui islantilainen pale ale. Olut on mahonkista ja vaahto on valkeaa. Tuoksu on simamainen ja maltainen. Maku on humalainen ja voimakas. Mallasta ja sitruunaa sekä maanläheisiä yrttejä löytyy, orastavaa viikinkileirien tunkkaisuutta, mutta se pysyy sopivana taustasaagana. Sopiva katkeruus antaa luvan kostuttaa suuta uudemman kerran toistuvasti. 0,33 l, 5,6 %, 4/5

Sori Vinum Secale Limited Release Rye Wine Aged in Kyrö Distillery Koskue Gin Barrels

Virolaissuomalainen olut onkin aika ruskeaa ja vähän jopa punaista. Vaahto todella tiivistä ja sitä riittää tasaiseksi matoksi oluen pinnalle. Tuoksu on tyylikkäästi makea, yrttinen ja maltainen. Barley wine -tyyppiset oluet eivät oikein ole miellyttäneet, mutta tämän maku onnistuu miettimään uutta suhdetta barley wineihin. Gini terävöittää makua lievästi. Kokonaisuus on kuitenkin pehmeä ja täyteläinen. Vähän hedelmäkakkua, maltaita, yrttejä, alkoholin potkua ja kaikki  nämä on ruis sekoittanut pehmeäksi ja helpoksi olueksi. Gini kurkistaa jälkimaussa miellyttävästi. 33 cl, 10,1 %, 5/5

Heart of Darkness BiA

Vietnamilainen olut löytyi S-marketista ja sen myötä aloitin heti vietnaminkielen opiskelun: Một Hai Ba Dzô lukee etiketissä ja se tarkoittaa yykaakoo kippis. Bia Hoi on vietnaminkävijöiden mukaan katukuppiloissa tarjoiltava olut, itse en ole päässyt sitä maistamaan, mutta kun tuo sana näkyi kaupan hyllyllä, niin saunajuoma oli valittu. Olut on kultaista ja vaahto on mallia perus. Tuoksu on yrttinen tai jopa lääkemäinen.  Maku on hedelmäinen, kuiva, sitruunainen, ruohoa, maltainen ja vähän erikoinen ja makea. 24 IBU, 33 cl, 5,0 %, 3/5

Pyynikin Premium IPA

Olikohan se uutiset Pyynikin Brewhousen ilmestymisestä Eteläespalle vai mikä, kun kaupasta tuli poimittua tamperelaisen panimon IPAa. Oluen väri on punertavaa, aika sameaa, vaahto on tiivistä valkoista pikkukuplaa. Tuoksu on toffeista. Maku on maltaista ja humalaista, aika jyräävää jotenkin yrttimäistä ja greippistä humalointia, aika kuivaa, jälkimaku on kuiva. Makua on paljon, mutta ei ihan osu makuhermoon, ehkä jonkun ruoan kanssa olisi parempaa. EBU 40, EBC 12, 500 m, 4,2 %, 3/5 

Kakola Funi Dry Hopped Saison

Kakolan funikulaari oli rikki, se kai kuuluu jotenkin asiaan. Funikulaarin ala-aseman kohdalla Aurajoessa on Turun vanhin laivaravintola, Esposito. Se tarjosi lohdutukseksi lähipanimonsa funikulaarin nimikko-olutta, jonka myyntioikeuden se sai kun funikulaari oli tehnyt neitsytmatkansa. Baarimikko sanoi että ei ole uskaltanut kysyä että saako olutta myydä funikulaarin rikkiollessa. Olut on oranssia, vähävaahtoista. Tuoksussa kukkaisuutta ja yrttejä. Maku on saisonmaisen multainen ja hedelmäinen. Hiivaisuus on sivistynyttä ja yrtit ovat hienostuneita kukkaisyrttejä. 330 ml, 6,2 %, 4/5 

Etko Grasshopper Pale Ale With Kaffir Lime Leaves

Helsinginreissun matkamuisto löytyi Pienestä tai Kannelmäen K-marketista. Roihuvuorilaisen tölkillisen etiketissä on vähän ruohonleikkaukseen viittaavaa ja sehän tässä taas on janottanut. Kaffir lime -lehdet houkuttelivat valintaan. Värinä on vähän samean ja  toisaalta kirkkaan kuparinen. Vaahto on ohut valkoinen kerros. Tuoksu on houkuttelevan makea, sitruunainen ja miellyttävä. Maku on vähän löysä, mutta täyteläinen ja sopivasti hapokas. Citra-humalaa muodostaa pehmeän humalapohjan. Kaffir lime -lehdet sopivat hienosti thaimaalaiseen ruokaan ja selkeästi myös pale aleen, ne täydentävät trooppista makua yrttisyydellään. IBU 40, 330 ml, 5,5 %, 5/5

Fiskarsin Vermillion Saison De Rouge

Sain tuliaisia naapuriston uudehkosta K-market Samposta. Punertavan ruskea olut kruunaa itsensä pienellä vaahtolaikulla. Tuoksusta tulee kyllä belgioluet mieleen, makeaa maltaisuutta ja vähän yrttejä. Maku on maltainen, hiivainen, multainen, marjainen ja yrttinen. Ei ole osuvin olut terassipesun jälkeisen saunan päälle. Olut on osa Fiskarsin Farmhouse Seriesiä.  33 cl, 5,2 %, 2/5

BrewDog OverWorks Dream Catcher

BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5

Hiisi Nuri Brut IPA

Brut IPA on itselle aivan uusi olutlajike. Eikä sillä taida olla paria vuotta pidempää historiaa edes olemassa. Jyväskyläläispanimon kuiva-IPA on kaadettaessa lähes väritöntä, lasissa väriksi paljastuu sameankirkas keltainen. Vaahtoa ei ilmesty. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän ananasta. Ensimaku on hedelmäisen humalainen, raikasta greippiä. Suussa huomaa että humalointia on reilusti, ei kuitenkaan katkeruutta liikaa, kevyttä kuplintaa. Googlailut kertoivat että kyseessä voisi olla jonkinlainen shamppanja-IPA. Kyllä tämä voisi sellaisena skumppavaihtoehtona mennä. Maltaista makeutta ei ole. mieluummin yrttistä, ehkä jopa kanervaista metsää on tarjolla. Ihan pientä hiivaisuuttakin voi löytää mausta, no tosi pientä. Jotenkin koukuttava olut, pakko ottaa uudelleen maisteluun, olisi pitänyt kaataa shamppanjalasiin. 25 IBU, 10 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5

Stadin Panimo Modern Pils

Etiketin alatekstissä sanotaan että tämä oljenkeltainen valkoisella vaahdolla kuohuava juoma on uuden aallon pils-olut. Tuoksussa on ruohoa ja sitruunaa. Maku on puhdas ja virheetön. Uudenlaisessa pilsnerissä on enemmän sitrusta ja vähemmän humalaa. Kokonaisuus muodostuu helpoksi ja raikkaaksi, mukana pyörii jotain raikkaita yrttejä tai saunavihtaa. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Palm Belgisch Amber Bier

Parikymmentä vuotta sitten majoituin pari viikkoa Mechelenin kaupungissa Belgiassa kasikymppisen pariskunnan yläkerrassa. Rik oli entinen panimotyöntekijä ja hänen suosikkioluensa oli Palm. Nyt vihdoin löytyi Suomesta tölkillinen tätä. Muistan hämärästi tätäkin aikanaan maistelleeni mecheniläisen talon olohuoneessa iltaolueksi. Nyt olut näyttäytyy kuparisena ja vaahto on kirkkaan valkoinen. Maku on maltaisen makea. Makeus on aika reipasta, mutta sen rusinaisuus ja hunaja sekoittuvat johonkin happamaan yrttimäisyyteen. Iltaolueksi sopii, varmaankin ihan tarkoituksella makeus kertoo että ei toista olutta, Nostalgiapiste taisi napsahtaa. 33 cl, 5,2 %, 5/5

Mallaskoski Põhjala So Last Saison

So Last Saison on yllättäen lähes pikimustaa ja oluen päälle muodostuu portterimainen tiukka, valkoinen vaahto. Tuoksu on yrttinen. Maku on yrttinen, humalainen, kuivahko, hedelmäinen, mukana on maanläheistä mallasta ja hiilihappoja. Makuyhdistelmä on erikoinen, lämmittävä, kahviakin löytyy. Juodessa vaahto säilyy ja muuttuu tummemmaksi. Täyteläinen olut sisältää yllätävän paljon hiilihappoja. 33 cl, 5,8 %, 5/5

The Crafty Monk's Famous Honey Deliciously Sweet Beer

Tallinnanreissulla poikkesin Olde Hansan myymälään ja ostin sieltä yhden oluen. Myyjä sanoi sen olevan Lehe-panimon panemaa. Olut on tummahkoa hunajaista olutta. Tuoksu on makean maltainen. Juodessa makeus tuntuu lasiin tarttuvana tahmaisuutena. Maussa on myös yrttisyyttä, jopa yskänlääkkeen makua on havaittavissa, maltaisuutta ja kanelia. En käynyt Olde Hansassa syömässä, mutta ei tämä kyllä mikään ruokaolut ole, pikemminkin jälkiruokaolut. Vähän liian makeaa tai sitten pitäisi juoda niin hitaasti. Matkamuistot on aina niin hyviä. 330 ml, 6 %, 4/5 

Ruosniemen Panimo Työmies RSB

Jostain syystä Ruosniemen panimon oluet ovat jääneet blogituksissani paitsioon. En tiedä onko syynä ollut oluiden erikoiset nimet. Nyt tulee korjaussarja osa 1. Työmies-oluen etiketissä on vähän neuvostoliittomainen työmies nostamassa tuoppia. RSB tarkoittaa Ruosniemen Special Bitteriä. Tuoksu on jotenkin vihtamainen tai olisiko jotain yrttejä. Vaahto on kestävä ja oluen väritys on pähkinäinen. Mallasta on, mutta maku on puinen ja tympeä. Oluessa on paljon hiilihappoa, jotenkin koko olut kuivuu ikeniin ennen kuin sen ehtii nielaista. Röyhtäyttää. Tiedän että Ruosniemen panimolla on parempia oluita. 33 cl, 4,7 %, 2/5

Nøgne Ø Imperial Stout

Synttärijuhlinnan päätin kruunata jollain erityisen hyvällä oluella. Olutkellarin kätköistä olin valinnut jo hyvissä ajoin ennakkoarvailujeni perusteella yhden herkun: Norjalaiseen Nøgnen panimoon olen oppinut luottamaan. Ø-merkki pullon etiketissä on vähän niinkuin laatusinetti. Imperial Stoutin nautin upouudesta lahjastani, Soda Shopin oluttuopista. Musta, rauhallisesti pullosta ulospulputtava olut tuoksuu mokkakahvilta ja yrteiltä. Maussa vilahtaa alkuun alkoholi. Suutuntuma on pehmeä. Mokkamaisuus valtaa kielenpäällisen, täyteläinen maku. Yrttimäisyys tuntuu mukavasti pisteliäältä, vähän vahvaa lakritsaa. Alkoholi vilahtelee välillä taustalla, mutta jotenkin siitäkin tässä makuelämyksessä osaa pelkästään nauttia. Lopulta mausta löytyy vielä mallasta. Kaikki maut sekoittuvat täydelliseksi olueksi, josta ei löydy mitään moitittavaa (ei edes norjalaista huonolaatuista huulirasvaa), vaikka ihan heti ei tee mieli juoda toista tällaista. Hitaastihan tätä pitää juoda, riittää vielä koko loppuillaksi. Ostan varmasti tällaisen tai parikin, jos jossain näen, tämän ostin aikanaan virolaisesta õllepoodista. 75 IBU, 0,5 l, 9 %, 5/5

Tommyknocker Imperial Nut Brown Ale

Tammiston Alkosta mukaanlähtenyt erikoisolut sopi mukavasti lämpimän perjantai-illan alkuun. Olut on likaisen ruskeaa, lähes vaahdotonta. Etiketissä sanotaan että vaahterasiirappia löytyy oluesta. Tuoksussa on mallasta ja salmiakkia tai jotain yrttejä. Maku on maltainen, ja varmasti siirapistakin johtuen makea. Lasin reunaan jää juotaessa tahmeutta. Haastava olut laittaa erottelemaan makeutta ja pientä humalaa sekä yrttejä. Liian makeaa, liian tahmeaa, yskänlääkettäkin, mutta silti jotenkin hyvää. Alkoholi on piilotettu kyllä taustalle, mutta alkaahan se lämmittää korviakin. Laiskaa makua, jota ja josta pitää nautiskella hitaasti, yksi riittää kyllä. IBU 57, 355 ml, 9,0 %, 4/5

Pöide Kaamos Imperial Brown Ale

Saarenmaalainen tumman ruskea olut on hapanta ja lievästi oudon yrttistä tai ruohoista. Etiketissä on yritystä Hämeenlinnan uudeksi juhlaolueksi, kun nuo oranssit raidat valkoisella pohjalla ovat myös Hämeenlinnan uudet tunnukset. Olut itsessään on vähän tympeää, tuoksun mallas maistuu vasta kun olut on vähän lämmennyt. Oikeastaan tuoksukin on vähän ontto. 313 ml, 6,2%, 3/5