Kyläpanimon Wit

Mathildedalista panimon myymälästä olutreissulla ostin muutaman oluen, niistä vehnäolut sopi hyvin leppoisaan sunnuntai-iltaan. Väritys on ruskeaa, valoa vasten vähän kultaisuutta, vaahto ei juuri syntynyt. Tuoksu on makean kukkainen. Maku on aika vaimea, vähän mallasta ja vähän hedelmäisyyttä, hiilihappoa on. 33 cl, 4,4 %, 2/5 

St. Bernardus Watou Tokyo Belgian Wit Ale

Belgialainen wit ale on näyttää täyteläiseltä jaffalta. Vaahto ei kauaa kestä. Tuoksuu reippaasti hedelmiltä, sitruunalta ja kukkakedolta. Maku on lempeä, poreilevan vehnäinen ja olisiko mukana vähän neilikkaakin, mukavasti happamuutta ja makeutta. Hiiva tuo sopivaa särmää pysyen kuitenkin lempeänä. Mukava ja miellyttävä olutnautinto sopii helteeseen. Tölkillisen löysin Tarton Gambrinus-olutkaupasta.  33 cl, 6,0 %, 5/5

Monyo Bipolar Bear White IPA

Budapestin tuliaisiksi ostin paikallisesta olutkaupasta ainakin yhden paikallisen panimon oluen. Monyolla olisi ollut myös oma baarikin, mutta sinne ei sitten tullut poikettua, vaikka ohi tuli kuljettua. White IPA on yhdistelmä belgialaisesta witbieristä ja IPAsta, hieno yhdistelmä onkin. Mielenhäiriöinen vai olisiko vaan kaksinapainen jääkarhu on vaaleaa ja kauniisti valkealla vaahtoavaa. Etiketissä eläintarhan asukas saa ajankulukseen unkarilaisen keksinnön, rubikinkuution. Tuoksu on hedelmäinen, sitruunainen ja kukkainen. Väri on kirkkaansamea keltaisenoranssi. Maussa toistuu tyylilajin lupaukset: hedelmäisyys, lievä hiivaisuus, pirteä humalaisuus, vähän etelämaalaista mäntyä. Jälkimaussa humalan katkeruus antaa luvan pitää pienen nautiskelutauon ennen seuraavaa kukkaisparfymoitua hörppyä. Olut tuntuu suussa paksulta, makuja on paljon ja ne harmonisoivat toisiaan. Helppoa juotavaa. IBU 40, 330 ml, 6,1 %, 5/5   

Saku Antvärk Witbier

Tallinnan matkamuisto koki loppunsa sunnuntai-illalla. Hedelmäinen ja vähän nallekarkkinen tuoksu, muuttuu lasissa mahtavaksi vaahdoksi ja vähän samean keltaiseksi olueksi. Maku on mausteinen, vehnäolutmainen, etiketti kertoo että korianteria, kardemummaa ja appelsiininkuorta on käytetty. Olisikohan tuo korianteri vai kardemummako, joka muuntaa makua hiukan tunkkaiseksi tai rautaiseksi. Periaatteessa ihan hyvää, kevyt, miellyttävä kokonaisuus.  Mausteet jäävät kielelle vähän tanssimaan, mutta kun ei kuitenkaan oikein osu. 0,33 l, 4,5 %, 3/5

Belgian Wheat Brewer's Special

Nyt on lähellä että vanha kunnon suosikkini Hoegaarden on löytänyt voittajansa. Saimaan sponsorilaatikon viimeinen olut paljastui onnistuneeksi kesäolueksi. Korianteri maistuu sameassa witbierissä. Perjantai-ilta on tietysti suotuisa arvosteluhetki, mutta sitrusmainen mikkeliläinen maistuu varmasti läpi kesän. Mukavan maisteinen jälkimaku kruunaa vielä lopuksi. Täytyy sihauttaa toinen samanlainen auki!  330 ml, 4,7%, 5/5

To Øl Cloud 9 Wit

Mahtavan tiivis ja kestävä vaahto on tanskalaisessa Wit-oluessa. Humalointi peittää vähän muita aromeja, mutta pientä sitrusta on maussa kuitenkin. IPA-wit on vähän hiivainen. Makua on selkeästi maitokauppatarjontaan sopimattoman paljon. Kuivuutta tai terävyyttä on vähän liikaa. 

33 cl, 4,6%, 4/5

Mikkeller Not Just Another Wit

Saunan päälle siirryin Amerikasta skandinaavisempiin tunnelmiin. Musiikiksi valikoitui Silta-tv-sarjan tunnusmusiikki (Choir of Young Believers: Hollow Talk) ja olueksi herrojen Mikkel ja Keller Belgiassa panema tanskalaisolut. Vaahtoa tuli lasiin reilusti ja maussa on taas katkeroakin ja maku/olisiko peräti alkoholi jää mukavasti kutittelemaan kurkunpäätä. Aah hyvää on! Tänään on hyvä olutpäivä, yhden tanskalaisen biisin jälkeen piti kyllä vaihtaa takaisin Tom Pettyyn. Hedelmiä ja mausteita maussa ja pitsiä lasin reunassa, nautittavaa. 330 ml, 7,6%, 5/5

Asterie Blanche

Ihan outo belgialainen olut paljastui raikkaaksi vaaleaksi witbierriksi. Maistuu mukavasti sitrus ja hiivakin vähän/sopivasti. Kaataessa lasiin tuntuu aina muodostuvan iso vaahto. Lämmittää, vaikka ei ole väkevää.
33 cl, 4,9%, 5/5