Temperance Very Very Fond Of Zeus DIPA

Olutmentorini Janne vinkkasi että Kantolan panimolla on kokeilemisen arvoista tuoretta tuplaipaa. Kävin ostoksilla ja kotona kaadoin oranssia lasiin. Vaahtoa syntyi vähän. Tuoksu on humalainen ja maltainen. Hörppäys kertoo että humalointi maistuu voimakkaana, ei niinkään katkerana, kyllä sitäkin on. Greippiä jää suuhun, kokonaisuus on vahva, kuusta ja mäntyä vähän, silti jotenkin raikasta. Perjantai-illan juomaksi sopii hienosti, jättää janoa joka hörpyn jälkeen. 440 ml, 8 %, 5/5 

Purtse Udukogu East Is Beast Hazy IPA

Sumea virolainen ipa on keltaista ja se vaahtoaa valkealla pysyvähdä kuohulla. Tuoksu on voimakas, hedelmäinen ja humalainen.  Etiketti on kyllä aika ruma tai itäblokkimainen. Makua virittää reilu hiilihappoisuus.  Maistuu havuilta ja kirpeiltä sitruunoilta. Jälkimaku on kestävä, humalaisuus teroittelee makuhermoja. 56 IBU, 330 ml, 7,0 %, 4/5

To Øl 45 Days India Pale Lager

Lenkkeily nastalenkkareilla ja sauna, siihen on pakko liittää joku hyvä lager. Oikeastaan hauskaa ihan lähi s-marketista löytyy nykyään tällaisenkin maineikkaan tanskalaisen olutta. Arvaukseni oli että ei tämä halvanoloisessa tölkillisessä oleva olut voi olla huonoa. Väri on valoisan kirkkaan keltaista ja vaahto on valkoista. Tuoksussa on rapsakkaa sitruunaa ja vähän makeampaakin sitrushedelmää. Maku on enemmän rapsakan suuntaan, ehkä greippiä, kuplintaa. Taustalla on kuitenkin häivähdys makeutta. Jälkimaku on sopivaa katkeruutta, humalia on reilusti. Lopputulos on oikeastaan erinomainen voimakasmakuinen olut. 44 cl, 5,5 %, 5/5

Anderson's Ella-Eh-Eh

Tartolainen matkamuisto maistui joulupäivänä. New England Doudle IPA on vähän likaisen oranssi ja vaahto on valkea kestävähkö kerrostuma. Tuoksu on humalainen. E-alkuiset humalat Ella, Ekuanot ja Enigma ovat pääosassa myös maistellessa. Ehkä taustalla on vähän hedelmäisyyttä ja kukkamaisuutta, mutta humalakerros laittaa kitalakeen pientä kihelmöintiä. Aika voimakas kokonaisuus, ehkä vähän liian terävää humalointia. 0,33 l, 7,9 %, 4/5

Buxton Rain Shadow Imperial Stout - 2019

Joulupukin paketin toinen olut on englantilainen stoutti. Väri on mustaa ja vaahto ruskeaa. Tuoksussa on paahdetta, lakritsaa, tuhkaa ja piilevää karamelliä. Vesi vähän herahtaa kielelle. Ensihörppy tuntuu vähän ohuelta, mutta maku on kuitenkin paksu. Paahteinen mallas kietoutuu lakritsaan, humalat säestävät taustalla makeuden pysyessä taustakuorossa, vähän suolaisuutta, tummia kuivia hedelmiä, soijaa, alkoholin kuumotusta. Maku on täyttävä ja voimakas, suutuntumassa alkaa lopuksi erottaa vähän makeaa tahmeutta, mutta ei varsinaista sokeria. Kyllä tällainen olut pakottaa uskomaan joulupukkiin. Nimestä tuli mieleen sateenvarjo. 44 cl, 10,0 %, 5/5

Lyme Bay Winery Traditional Mead

Joululahjaksi sain Alkon oluthyllyltä löytyneen ison brittiläisen simapullollisen. Väri on vaaleanruskea, kirkas. Vaahtoa ei synny. Tuoksun kuvaamiseen riittää sana hunaja. Maku on vahvan makea ja hunajainen. Makeus alkaa vähän tahmauttamaan nielua. Taustalla tuntuu alkoholi, sen voimakkuus tehostuu  Ei koko pullollista oikein jaksa, pienempikin lasillinen kyllä riittää. Kyllähän tämä alkaa lämmittää, tuoksu on voimakas lasillisen loppuun saakka.75 cl, 14,5 %, 2/5

Käbliku Uhhuuu

Iltapäiväolut Tartossa, vieläpä löytyi yksi uusi olutravintola. Emajõe Pruulikoda on kauppahallin alakerrassa ja olutvalikoima on virolainen. Käbliku panimo sijaitsee Tartosta vähän etelään, hienoja oluita sieltä yleensä tulee, eikä tämäkään ole poikkeus. NEIPA on samean oranssista. Sitrushedelmiä ja syvää makua, humalat on mukavia. Perjantai-iltapäivä olutkellarissa, nojatuoli on pehmeä, ei kiirettä, tuopissa hyvää olutta, kaiuttimista tulee Ed Sheeran -maraton, no oluen ja musiikin parittaminen on aika vaikeaa. Olut on kuitenkin täyteläistä ja voimakasta. Taidan ottaa toisen samanlaisen. Pint, 7,0 %, 5/5

La Trappe Trappist Quadrupel

Lauantai-iltapäivän olut oli tarkoitettu grillivahdille, mutta sade laittoikin suunnitelmat uusiksi, uunivahdillekin olut kyllä sopii. Hollantialainen mantelinkuorenvärinen olut kerää tiiviin lyhyen vaahdon. Shamppanjapullon ja -korkin alle pakattu olut tuli nautittua jääkaappikylmänä, olut tuoksuu hedelmäiseltä, vähän nallekarkiltakin. Maku on voimakas hedelmäinen mallas, etäinen rusina, hiilihappoinen, ei niinkään alkoholinen. Makeus on miellyttävää.  Ei tämä grillaukseen olisi edes sopinut. Mukavan lämmin tunnelma  oluesta syntyy ilman grilliäkin. Makeanhappama olut löytää nielun helposti. Todella hyvää, pehmeää, mutta toinen pullollinen sitten aikaisintaan  ensi kuussa. 75 cl, 10 %, 5/5

Sori Brewing Red Alert IPA

Kuuntelin iltapäivän juttuja Microsoftin palveluista. Pilveä oli tarjolla, illalla kuitenkin teki mieli olutta. Lidlin hyllystä nappasin aiemmin jo suomalaisvirolaisen panimon IPAn. Tuoksu on todella voimakas: katajaista humalaa. Kuparinruskeaan taittuvan oluen päälle kertyy hieno kestävä vaahto. Maku on humalainen, greippiä ja havuja täydennettynä vaimeasti makealla toffeella. Maku on vähän kapea, mutta voimakas. 33 cl, 4,4 %, 4/5

Kingpin Rocknrolla

Puolalainen American Pale Ale on voimakkaasti humaloitua olutta. Pullosta kaatuu lasiin sameahkoa oranssia juomaa, jonka päällä on aluksi tiiviinoloinen vaahto. Maussa on kitkerää sitrusta ja se tuntuu todella voimakkaalta. Vesi erottuu voimakkaan havuisen maun taustalta erikseen, ei tämä todellakaan ole vetistä. Vähän peltistä, pieni googletus paljasti että etiketissä ainesosina appelsiininkuoren lisänä mainittu verbena onkin rautayrtti. 500 ml, 5,3 %, 3/5

Hikiän Velli

Työpöydälle oli ilmestynyt työpäivän aikana pullollinen olutta. pintakilta.fi -mestari Jari Välkkynen oli tuonut pöydälle pullollisen ohennetta. Ohjeen mukaisesti maistelin varovasti. Oluthan on Hikiän M-marketin omasta valikoimasta. M-market taitaa olla sellainen vähittäiskaupan pienpanimo. Ideoita ja omaperäisyyttä riittää, ainakin Hikiällä, niin kuin oluen rinnalle suositeltu Hikiän Kyrsä. Olut on Rekolan panimon panemaa. Tulee mieleen vähän Laitilan oluiden mullanmaku tai papumaisuus. Humalaa ja sitrusta on mutta pientä tympeyttä hyppii esille, maku on ohutta, mutta voimakasta. Kyllä ohutta mutta voimakasta. Vaahto on kestävää ja tyylikästä. Jari sanoi että pullon puolivälissä juojan ilme kääntyy etiketin mukaiseksi, yritin kyllä mutta en ehkä onnistunut. Hikiä maailmankartalle!  50 cl, 4,5 %, 3/5

Lervig Hoppy Joe American Red Ale

Maitokauppavahvuinen norjalainen Red Ale on samean punaruskeaa. Tuoksu on makeahko, maltainenkin, mutta maku on hapan ja kuiva. Happamuuden keskeltä paljastuu hunajaista makeutta. Maku on täyteläinen ja voimakas, makeus taittaa humalan terää vähän liikaakin. 0,33 l, 4,7 %, 4/5

Camba Imperial IPA

Kun työpäivän aikana on ollut kokouksessa, joka yhdistää työsuojelua ja tietoturvaa, niin tietää ansainneensa pullollisen imperial IPAa. Saksalainen pullo vahvaa olutta tuoksahtaa makealta. Sen jälkeen esiin tulee sitrusta reippaasti. Vähän maussa häivähtää Marie-keksit. Onko sellaisia enää olemassakaan, ja syökö kukaan enää sellaisia? Olut tuntuu myös vahvalta. Jotenkin ei nyt vaan sytytä riittävästi, ehkä se on tuo päivän työhommat, jotka laittavat makuanystyrät vähän passiiviseksi vastaanottamaan herkkuja. Maku on voimakas kyllä, lopuksi humalat kerääntyvät runsaaksi pommiksi. Toinen pullollinen varmaankin selventäisi eli parantaisi arvostelua. 0,33 l, 8,4 %, 4/5

Mikkeller Årh Hvad?! Belgian Pale Ale

Mikkellerin kunnianosoitus/versio Orval-oluelle on vahvasti hiivainen. Nimi taipuu tanskalaisen suussa lähelle esikuvaa. Pale Ale on aika hedelmäinen, olisiko peräti kirsikkaa maussa. Hiiva tuoksahtaa voimakkaasti ja hiilihappoisuus on aika voimakas. Makuja on paljon, joten olutta on nautiskeltava hartaudella. Jälkimaussa pilkahtaa pippuri. Ei menisi toista pullollista,  aika voimakasta, mutta ehkä yksi vuodessa, sen verran tymäkän kirpeää. Tuntuu aika väkevältä. Korkissa lupailtiin oluelle säilyvyyttä vuoteen 2023 saakka. Loppua kohden makuun tottuu ja mieltyy enemmän. 330 ml, 6,8%, 4/5

Monteith's Summer Ale

Uudessa-Seelannissa on nyt kesä, ehkä siksi maisteltavaksi valikoitui tämä maailman toiselta puolelta Viking Linelle tuotu olut. Totuuden nimessä on myönnettävä että oluen suhteen on tapahtunut sellainen virhe mitä ei kyllä hevin uskoisi: oluen parasta ennen päivämäärä on mennyt ohi, no ei paljoa, mutta melkein 2 viikkoa. Kesäistä tämä olut on kyllä, inkivääriä on paljon, oikeastan olut taitaa olla ginger ale. Kyllä tätä varmasti mielellään kesäterassilla hörppisi. Maku on miellyttävä, voimakas, mutta toisaalta hennon vetinen. Jos tätä olisi myynnissä kesällä terassilla, niin ostaisin. 330 ml, 5,0%, 4/5

Jaw Gate Buxton

Hedelmäinen tuoksu, kirkkaan oranssinen väritys, humalainen tai mäntyinen maku, selkeän kirkas olemus, ovelan hyvänmakuisen pahvin loppuyllätys, pienellä metallisuudella, englantilaisen APAn analyysin voinee tiivistää tuohon. Maku on voimakas ja maku vahvistuu, luulisi olevan väkevämpää. Nimi viitannee johonkin tappeluun, kun etiketin pääkalloiltakin lentelee hampaita. 330 ml, 5,6%, 5/5

Lehe Väike India

Virolaisen Lehe-panimon Pikku-Intia-olut, IPA, pisti hymyilyttämään. Mäntymetsää on tullut pullotettua, ilman vaahtoa ja ilman alkoholia. Voimakas humala maistuu vielä jälkimaussakin. Makua on %-määrään nähden paljon, hyvää ja kuivaa. Saisinkohan tätä työpaikan ruokalaan, ykkösoluttahan tämä olisi. 330 ml, 2,7%, 4/5

La Pirata La Tremenda

Barcelonalainen Imperial IPA sammuttaa janon hellepäivän hikoilussa. IBU 120 kertoo jotain, makeaa, vähän sahtimaisuutta, humalaa on reilusti, voimakas jälkimaku, ei sentään polttele, mutta jää koko suuhun. Janojuomaksi ei ehkä ole paras, koska makuun jää koukkuun.  En tiedä viittaavatko etiketin psykedeelisen väriset elefantti jotenkin siihen. 33 cl, 8,5%, 5/5

Amarillo (IPA is dead)

BrewDogin humalaopetuspaketin kolmas oppipullo on vihreäetikettinen Amarillo. Amarilloa nautittiin lueskellen lahjaksi saatua Olutopas 2014 -kirjaa selaillen ja grilliä vartioiden. Amarillo on tasapainoinen, pyöreä, vähän sitrukseen heijasteleva olut. Vähän liian helpostijuotava, voiko enää pahemmin sanoa oluesta, heh. Tuoksu on voimakas ja maku on voimakkaan lempeä. 330 ml, 7,2%, 5/5

Goose Island India Pale Ale

Upouuden IPA-lasin kunniaksi hain Alkosta sopivaa olutta. Lasin ostin niinkuin netistä, vaikka oikeasti kävin ostamassa lasin www.viinitarvikekauppa.fi pääkonttorista, joka sattuu olemaan Hämeenlinnassa kulkureittini varrella. Spiegelaun lasin kerrotaan voimistavan tuoksua, se varmaan pitää paikkansa. Chicagolainen Goose Island IPA tuoksuu hedelmälle, maistuu mukavasti lievästi greipintapaiselle, joku voisi sanoa että joku mango maistuu liikaa. IPAkin voi olla helppo ja silti IPA. Olut on kevyen voimakas, se täytyy maistaa, jotta voi ymmärtää.  Iso vaahto ja pitsin jää jälkeen, kun oranssiintaittuva olut katoaa lasista. Viinitarvikekauppa kertoi ensi viikolla pitävänsä pop-up-myymälää Keskustalossa, in Hampton town.

35,5 cl, 5,9%, 5/5