Funikulaari toimi ja heitti turistin Kakolaan. Mäen huipulta löytyi Kakola Brewing Companyn Taproomin helteinen parveketerassi. Sisältä löytyi mukava valikoima hanoja, joista maistelun jälkeen valikoitui villihiiva-IPA. Väri on oranssi, vaahto on nopea valkoinen. Tuoksu on hedelmäinen, sitrusta varovasti. Maku on miellyttävä hedelmäinen humalointi sopii helteeseen. Villihiiva ei jyrää, vaan antaa mukavan lisämaun, mineraaleista viileyttä. Happamuus tasapainottaa. Kakolan paras olut. 0,4 l, 7 %, 5/5
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villihiiva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villihiiva. Näytä kaikki tekstit
torstai 1. heinäkuuta 2021
perjantai 12. maaliskuuta 2021
Mikkeller Spontandryhop Idaho 7 Lemondrop
Mikkellerin kuukausiboxin juhlavampi pullo odotteli jotain merkkipäivää ja tänäänhän sitten taitaa olla koronasulkutoimien 1 v-merkkipäivä, tai ainakin tässä lähipäivinä se on. Juhlallisen oloinen vähän isompi ja painavampi pullo aukeaa vaimealla sihauksella. Väri on punaoranssia ja sameaa. Vaahtohavainto meni vähän ohi. Villihiivat ehkä antavat tuoksuun hedelmäisen efektin lisäksi omaa tuulahdustaan. Maku on sitruunainen, sopivasti hapan, jalosti hiivainen. Humalat jäävät taustalle, kun sitruunat jylläävät. Kai tämä on joku lambic-olut, kun on kuitenkin Belgiassa pantu. Erikoisempi, mutta silti ihan helposti kulauteltava, nautiskeltava. 375 ml, 6,7 %, 4/5
Tunnisteet:
4
,
hapan
,
humala
,
jalo
,
korona
,
kulautella
,
lambic
,
nautiskeltava
,
sitruuna
,
sour
,
villihiiva
lauantai 15. helmikuuta 2020
BrewDog OverWorks Dream Catcher
BrewDog-panimon oluet ovat sellaisia klassikoita, että niihin tarttuminen on aina jännittävää. Sitten kun panimo perustaa oman laitoksensa villihiivaolueille, niin blogistin suhtautuminen tuotokseen on kunnioittava. Etiketissä kerrotaan että oluen tyyli on Scottish sour ale ja sitä on maustettu mustaviinimarjoilla ja kahvilla, ja vielä kypsytetty punaviinitynnyreissä. Nyt taidetaan olla olutskenen ääripäässä. Olut on punertavaa ja sameaa. Tuoksussa on varmaankin villihiivaa, kotiviinikokeilut vuosikymmenten takaa pulpahtavat mieleen. Hapanta ja yrttistä, jotain kuplivaa viinipänikän pohjaa, voisi sanoa että on niin pahaa että se on oikeasti ihan hyvää. Maussa on myös jotain marjaisuutta. Pullollisen ostin Alkosta ja kyllä tämä kuitenkin oli ihan oluthyllyltä, ehkä pitäsi ajatella että tämä on viiniä, harvoin on näin ristiriitaisia ajatuksia tullut oluesta. 50 cl, 5,5 %, 3/5
Tunnisteet:
3
,
hapan
,
kahvi
,
kotiviini
,
mustaviinimarja
,
punaviini
,
ristiriita
,
Skotlanti
,
sour
,
viinipänikkä
,
villihiiva
,
yrtti
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)