Lehe Must Siid Wheat Porter

Tartossa kävin Genialistide klubin Göök-kasvisravintolassa syömässä ja samassa tilassa olevasta Möku-ravintolan hanoista valitsin pienen pohdinnan jälkeen tummaa olutta. Pakkohan sitä oli heti ottaa toinenkin lasillinen ja heti sen jälkeen suunnistin Õllepoodiin ostamaan yhden tuliaispullollisen, olisihan sitä tietty siitä Mökustakin voinut ostaa, mutta kun ne perinteet velvoittivat. Ei voi kuin hämmästellä että mikä ihmeen ajatus sanoi että älä osta koko varastoa tyhjäksi. Musta silkki -oluen takaetiketissä sanotaan että must nagu öö, kyllä se tulikin mieleen. Olut on tietty mustaa ja todella silkkistä. Vaahto on ok. Maussa on kahvia todella paljon, vähän kaakaotakin. Pehmeää, silkkiä, jälkimaussa on jotain eksotiikkaa, olisiko paahdettua vehnää, mausteista. Makeutta ja vaniljaa, arvosteluasteikon katto taisi tulla vastaan. Jälkiruokaahan tämä voisi myös olla, ja miksei myös aamukahvia. 330 ml, 6,5 %, 5/5

Hallo Ich Bin Berliner Weisse Cassis

Pieni flunssanpoikanen on yrittänyt hiipiä systeemiini, perimätiedon mukaan mustaherukkamehu on sille myrkkyä. Mikkellerin olutkerhon laatikosta löytyi tällainen berliiniläistyyppinen mustaherukkainen vehnäolut. Tuoksu on vähän tympeä, esanssimainenkin, vähän fiilikset laskivat. Väri on kyllä mahtavan täydellisen punainen, vaahto värjäytyy pinkiksi. Maku nostaa pisteitä. Vähän hapanta, mutta makeutta riittää hampaiden tahmaamiseenkin. Marjainen, raikas, no onhan tämä parasta juomaani mustaherukkamehua. Alkoholiprosentti on alhainen, joten ollaan kyllä lähellä mehua. On tämä myös parhaimman makuista flunssalääkettä. Finrexinin on kyllä pakko parantaa makuaan. Hallo-sarjaan kuuluu muillakin tavoin maustettuja oluita, voivatkohan ne olla tätä parempia? 500 ml, 3,7 %, 4/5