Anchor Steam Beer

Sanfranciscolaisen höyryoluen maistoin edellisen kerran varmaan parikymmentä vuotta sitten Tampereen Vanha Posti -pubissa. Ja nyt sitten heti perään uudestaan, luulin kyllä että tämä olut olisi jo blogitettukin, mutta nyt taidan toista kertaa tätä nautiskella, tosin joku hämärä muisto olisi että pullon muoto on kovin tuttu. Vanhan postin tarjonnassa olut taisi olla eräänlainen erikoisuus. Nyt olut näyttää vähän punertavalta. Vaahto on valkoinen ja komea, sekä kestävä. Tuoksahtaa vähän makealta ja maltaalta. Makukokonaisuus on pehmeä, oikein pehmeä. Vain vähän makeutta, humalan potkua on yllättävän paljon odotuksiin nähden. Anchor on käsittäkseni patentoinut koko höyryolut-termin, jossa on käytetty lagerhiivaa ja ale-lämpötiloja. Lopputulos on mielestäni aika lähellä pilsneriä, täyteläisempi jotenkin. Kokonaisuus on hallitun tasapainoinen. Pullollisen ostin muistaakseni Sellon CityMarketista. 355 ml, 4,8 %, 4/5

Genys Dark Forest Chocolate Porter Teeling Whiskey Barrel Aged

Askel veti uudestaan Kaunasin vanhan kaupungissa HopDociin. Ensin piti käväistä Ruta Sokoladas -kaupassa, maistiaisiakin sai. Sitten kujan toiselle puolelle craft-baariin. Tiskin takaa jääkaapista valikoin liettualaisen tai tarkemmin kaunaslaisen panimon tumman oluen. Lasit ja pullot ovat baarissa jääkaappikylmiä, maassa maan tavalla siis. Etiketissä on männynkäpy, se vihjannee humalista. Viskitynnyrissä kypsytetyn oluen väri on musta, vaahtoa ei synny tai se käy vain kurkkaamassa. Makeutta kertyy, vähän yskänlääkemäisesti. Suklaa on tummaa, viski maistuu harmoonisesti, ei ollenkaan pistävästi.  Paahdettua mallasta, ehkä hiven kahvia kääntyy jälkimaussa humaliin ja lopuksi hyvällä tavalla viskiin. Kävisiköhän vielä Rutassa ja sitten toinen samanlainen, ehkä jätän suklaakaupan väliin.  IBU 37, EBC 147, 8,6 %, 5/5

Tornion Panimo Original 1964 Lager

Tästä alkuperäisen Lapin Kullan etiketistä tulee mieleen se vanha kunnon Lapin Kullan etiketti, nykyäänhän logona on sellainen heinekenmainen tähti. Olut kaatuu lasiin puhtaan kirkkaana, pienivaahtoisen oluen tuoksu on vaimea. Maku on pilsneriin viittaava, aluksi tuntuu vähän serkkunsa kaltaiselta vaimealta, mutta pikkuhiljaa löytyy potkua. Hiilihappoja on kohtuullisen paljon. Paranee kyllä koko ajan juodessa, vähän heinää ja mallasta, humalan kipristelyä. Lopussa tuntuu että huuliin jää jotain makeaa. 330 ml, 4,7 %, 3/5

Okocim O. K. Beer

Krakovan reissun ensimmäinen olut tuli nautittua hotellihuoneen parvekkeella. Aika peruskamaa, kirkkaan keltaista lageria. Vaahtoaa mukavasti, makuna pientä makeutta ja mallasta. Makuja hakiessa lasi tyhjenee nopeasti, pehmeää on. Ostin oluen odotellessa huoneeseen pääsyä Alkohol-kaupasta, jossa oli sellainen vanha kunnon Alko-meininki. Juomat oli kaikki tiskin takana ja asiakas vaan kertoi mitä halusi, ok oli ehkä sopivan yksinkertaista ostettavaa. 500 ml, 5,6 %, 3/5 olikohan vähän turistibonusta. 

 

Malmgård Huvila E.S.B.

Pyöräilyn taukopaikaksi valikoitui Turengin  Vanha Asema, vierailun arvoinen paikka muuten. Olutvalikoima koostui Malmgårdin oluista ja palautusjuomaksi otin brittiläistyylisen bitterin. Täyteläisen mahonginruskea olut on tyylikäs näky. Vaahto on pieni mutta kestävä. Tuoksu on makean marjainen. Mallas maistuu, pientä pähkinää ja humalan kitkeryys vähän kääntyy puumaiseksi kuivuudeksi. 50 cl, 5,2 %, 3/5 

L

Óllenaut Vanaeit Wheat IPA

Vanhoja naisista voi pitää tai ei, mutta niitä ei voi olla huomioimatta, lukee virolaisen vehnä-IPAn etiketissä. Otin oluen suoraan jääkaapista, mutta vahva maku tuntui silti lämpimältä suussa. Maku on jotenkin kalkkinen, tuoksu on makea, vaahto on kunnollinen, hyvä vehnäolut. Kokonaisuus ajaa maistajan  epätietoisuuteen, parasta vai jotain outoa. Samea vehnäolutmainen väri sekoittuu sementtiseen makuun. Sopii hyvin päivän remontin hienon edistymisen ja sählykentän tämänpäiväisen sähläilyn tunnelmien tasoitteluun, vielä kun sen nautiskelee sateisen päivän päätteeksi aurinkoisella terassilla. Vahvuus tuntuu mukavasti. 330 ml, 7,1%, 4/5

Porter Mocno Dojrzale

Iltapäivä-olut valikoitui vahvaksi ja tummaksi, koska vierailu Nooran Viinibaariin vakuutti siitä että viinibaarissa on tarkoitus juoda viiniä, jotenkin oudolta näytti kun naapuripöydässä oli viinibaarissa lasissa lonkeroa, joten iltapäiväolut olikin viiniä. Kotona oli sitten korjausliikkeen paikka. Puolalainen tumma portteri on matkamuisto Varsovasta, ja sen ostin vanhan kaupungin pikku supermarketista, taisi olla oikein erikoishylly näille porttereille. Musta olut ja kestävä vaahto on lupaava aloitus, tuoksussa limppua, maussa mallasta, paahtunutta mallasta, makeaa, alkoholi pysyy näkymättömyyksissä (piti kirjoittaa edellinen sana käyttäen runkona makua, mutta en taipunut). Loppua kohti makeutta on sanotaanko riittävästi. 500 ml, 8,9%, 5/5

Lech Premium

Kyllä vaan koordinaatit vaikuttavat makuelämykseen. Lech-oluen päätin rahdata Warsovan vanhan kaupungin supermarketista Pullollisen kotiin, koska muistin että Gdanskissa Lech oli maistunut hyvältä. Nyt puolalainen Urho-oluen sielunkumppani maistui kuitenkin aika vaisulta. Tyylikäs vihreä pullo ja kauniin kirkkaan värinen olut maistuu vähän tympeältä, märältä pahvilta. Heh, olutblogistina joutuu maistelemaan kaikenlaista, niinkuin märkää pahvia. Hajussa on vähän heinää. Valju olut, Walesa olisi voinut ansaita paremmankin, mutta tällä taitaa kuitenkin Walesakin pysyä kiitettävästi puolalaisten huulilla. 

500 ml, 5%, 2/5

Óllenaut Vanamees

Vanhalla miehelle on aina jotain uusia kortteja hihassaan. Óllenautilla on ruista ranteessa/hihassa. Tuoksu on tässä Õllepood nr1:stä hankitun ruis-IPAssa on humalainen, maku on ruisleipäinen, alkoholi vähän kummittelee taustalla, makeus tasoittelee kokonaisuutta. Väri on Chippendale-huonekaluista tuttu lakattu mahonki.  330 ml, 6,5%, 4/5, voisi olla 5kin, muttei ollut. 

Mariestads Old Ox

Vanhaa härkää Ruotsista maisteltiin Keskiaikamarkkinoiden ilmaisannin (ei toritullia) jälkeen. Vahvat lagerit ei yleensä maistu erityisemmiltä. Makea tuoksu ja mukava väri, mutta alkoholi nousee pintaan satunnaisesti. Olikos se keskiajalla Hämeen linnan asukkaan päiväannos 5 litraa. Kyllä tätä olisin keskiajalla juonut. 50 cl, 6,9%, 3/5