Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkoviini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valkoviini. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. elokuuta 2024

Flight Level Call Sign Nelson Sauvin-1 Double NEIPA


Olutreissun tuliaisolut on haagalaisen panimon Lohjan United Gypsiessissä pantu ja sieltä ostettu.  Punertavan oranssi olut vaahtoaa nopeasti. Tuoksussa on puuta ja hedelmiä. Maku on hedelmäinen, hitusen makea, trooppisia hedelmiä, niitä mangoja ja muita kuivia persikoita. Nelson sauvin -humala antaa makuaan reilusti, etiketissä mainitaan että valkoviiniä on maussa, kyllä se pitää uskoa. Maku on leveä ja jää kielelle kiehumaan. 330 ml, 8,0 %, 4/5 



perjantai 13. lokakuuta 2023

Lehe / Basqueland Phantasmic Voyage DDH IPA

Virolaisbaskimainen ipa on samean oranssia, vaahto on valkeaa ja tiivistä ja pitkäkestoista. Tuoksu on hedelmistä ja ne ovat kypsiä, vähän hiivaakin. Maku on samansuuntainen. Oluen erikoisuus on phantasm-jauhe. Ymmärtääkseni se on uusiseelantilaisista savignon blanc -rypäleistä kuivatettu ja jauhettu.  Olut on helppoa, vaikka humalia on reippaasti, pieni maanläheisyys ja jopa pieni terävöittävä menttooli rikastavat makua mukavasti. Etiketin Miami Vice -tunnelma jotenkin sopii kokonaisuuteen. Maku paranee hörppiessä, valkoviiniä alkaa löytyä mausta, hyvä vai huono vai harhaa. IBU 50, 330 ml, 7,0 %, 5/5 





lauantai 13. elokuuta 2022

Peninuki Meevein White Wine BA

Tarton Aparaaditehtaalla on Peninuki-tislaamo, jonka päätuote taitaa olla gini. Oluttakin taitaa syntyä, ainakin ostin Gambrinus-olutkaupasta vähän oluelta vaikuttavaa juomaa. Väri on sahti ja vaahtoa ei synny, eikä avatessa kuulu edes sihahdusta.  Tuoksu on nimenmukaisesti hunajaa. Maku on aika outo, makeaa valkoviiniä, mallasvivahteella, vähän hapantunutta hedelmäsalaattia. Alkoholi lämmittää. Olutkaupasta ostettua, vaikka ei tämä nyt ole ihan perusolutta, enemmän valkoviinillä terästettyä simaa. 330 ml, 14,5 %  2/5




perjantai 8. huhtikuuta 2022

Musa & Cockburn Remistura 2021

Lissabonin matkamuiston ostin Musa-panimon baarista. Arvonta osui belgityyppistä golden aleen, joka on tehty Cockburnsin viinikellarin kanssa yhteistyönä. Väri on syvää oranssia ja vaahtoa tulee vähäisesti. Tuoksuu lievästi hiivaiselta. Maku on mukava, vaikea eritellä että mikä tässä oikein maistuu. Olisiko vähän hapanta, toisaalta maltaan makeutta, mutta ei liikaa, hedelmät on kypsähköjä, vähän purukumia. Tynnyrikypsytyksestä ei ole jäänyt makuja portviinistä, vaikka sitä vähän odottelin, mieluummin kuivaa valkoviiniä. Alkoholia ei oikein huomaa, lämmittää silti. Maku on jotenkin vähäinen, mutta samalla täyttävä. 33 cl, 9,9 %, 4/5





perjantai 25. maaliskuuta 2022

Põhjala Cellar Series Belle Bulle Imperial Gose

Perjantaipullollinen oli erikoisempaa hapanolutta. Sitä on kypsytetty samppanja- ja sauternes-tynnyreissä. Väri on punertava, se lienee peräisin punaherukasta. Kuohua ei ole. Tuoksu on punaherukkaa ja makeaa valkoviiniä. Maku on hapanta mummonmehua, joka on aika makeaa oikeasti tai jotain terveysshottia yhdistettynä simaan. 330 ml, 8 %, 3/5




 

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Flying Dutchman Gosh It's Posh Elderflower White Wine Sour

Kiertolaispanimon tyyli oluiden nimeämisessä ei petä, no ei itse olutkaan. Hapanolut tuoksuu vähän pistävältä. Vaahto on pienikuplainen valkoinen, tiivis, kestävä kerros oluen päällä. Nimen mukaisesti maussa on valkoviinimäisyyttä, reilusti. Seljankukkaa on myös nimen perusteella mukana, ihan arvaukseksi menee, mutta nähtävästi se tuo oman erikoisuutensa tähän. Sour on oluttyyppinä ihan kiinnostava ja pakkohan niitä on maistella, jos vastaan tulee. Tässä on kyllä sellaista erikoisuutta, mieleen tulee valkoviineistä retsina. Maistuu kreikanmatkalla niin hyvältä, mutta retsina-elämys on sitten lomamatkan jälkeen kotona hiukan erilainen. Tätä oluiden retsinaa kannattaa kyllä maistaa. 20 EBU, 330 ml, 5,6 %, 5/5

perjantai 12. toukokuuta 2017

Goose Island Sofie Belgian Style Farmhouse Ale

Chicagolainen mies kävi hakemassa olutreseptejä Euroopasta ja päätti vähän parantaa niitä ja perusti Goose Island Beer Companyn. Tämä witbiermäinen olut on likaisen oranssia. Ensin maussa huomaa sen että olutta on kypsytetty valkoviinitynnyreissä. Vähän tulee mieleen kotiviinikokeilut, hiiva maistuu, mausteita on, valkopippuri hiipii kielen päälle ja puuduttaa sen. Maku paranee ja paranee loppua kohti, hiivan maku vaihtuu hienostuneen mielllyttäväksi. Jos jostain löytäisin tämän uudestaan, niin ostaisin. 355 ml, 6,5 %, 5/5