Põhjala Välk

Tummanpunainen virolainen gose kuohuaa vaaleanpunaisella vaahdolla. Tuoksu on voimakkaasti marjaisa ja eukalyptuspuinen. Juhannusaattona olut maistuu reilusti mehulta. Salvia ja mustikka on etiketin mukaan mausteena, ehkä se onkin salvian eikä eukalyptusta. Happamuus kasvaa hörppiessä. Marjamehu on vähän käynyttä, kai tämäkin lasketaan olueksi, jännä mausteisuus kuitenkin. Pullollisen ostin Alkosta. 330 ml, 8 %, 3/5

Collective Arts Pomegranate & Grapefruit Sour

Palvelimien migrointi vaati taas asennusoluen. Kanadalainen hapanolut löytyi Alkosta. Väri on samean vaaleanpunainen. Tuoksussa on marjoja, vadelmaa ehkä. Maku on reippaasti greippinen, granaattiomenaa ei sen takaa löydy. Hapantahan tämä on reilusti, ei ole yhtään armahtavaa makeutta. 473 ml, 5,6 %, 2/5 

Linden Is it Me You're Looking For? Sour Ale

Raumalainen hapanolut on punaoranssia, vaaleanpunaiseen taittuvaa vaahtoa on mukavasti. Tuoksussa on marjoja. Maku on hienoa tasapainoilua makeuden ja happamuuden välissä, taipuen lievästi happamuuden puolelle. Maussa hallitsee punainen viinimarja, mehuksi tässä on liikaa hiilihappoja. Jälkimaussa paljastuu vähän maitosokeria. On vaikeaa olla pitämättä, tällaista autoilijan kesäolutta voisi testata uudelleen kesähelteillä.  33 cl, 3,8 %, 4/5

Stadin Raspberry Witbier

Helsinkiläinen witbier kuultaa valoa vasten hennon vaaleanpunaisena. Vaahto on tyylikäs kestävä matto oluen päällä. Tuoksussa on hiivaa ja vadelmaa. Suutuntuma on kovin hiilihappoinen. Makuna on maanläheistä vehnää ja vadelmaa, hiilihapot vähän peittävät makuja. Belgityylinen ale sopisi paremmin kesäterassille. 0,33 l, 5,5 %, 3/5

Fat Lizard Saison Rose

Shampanjahiivaalla käytettyä saunaolutta oli ilo siemailla. Vaaleanpunaisen häivähdys on mukana värimaailmassa, vaahtoa on vähän. Tuoksussa ja maussa on vadelmaa. Hiilihappoisuus tuo mieleen  shampanjan hiivoineen. Mielikuva laittaa miettimään että tämän olisi voinut toisenlaisestakin lasista, pienempi annos kerrallaan. Kuivuutta ja hiilihappoa, vadelma maistuu tasaisesti. Humalat maistuvat vain aavistuksen jälkimaussa. Tätä voi ostaa juhlajuomaksi. 0,44 l, 5,5 %, 4/5

Mikkeller Hallo Ich Bin Berliner Weisse Raspberries

Eilisen berliiniläisen punainen veli piti maistella pikaisesti. Väri on vähän samea punaruskea ja vaahto on haalean vaaleanpunainen. Tuoksussa hapanta marjaa, sama tunnelma on myös maussa. Hapahko marja ja makea sokerisuus tasapainottelevat onnistuneesti. Mehuksi liian hapanta, joten eiköhän tämä ole oikeastaan sour. Marjana vadelma kyllä voittaa mustanviinimarjan, mutta berliiniläistyyppisenä weissena cassis vie voiton. Kesäiseen hellepäivään berliiniläisellä terassilla tämä sopisi täydellisesti. 500 ml, 3,7 %, 4/5

Mikkeller Raspberry Blush

Vaaleanpunainen olut on pantu Mikkellerin San Diegon panimolla Kaliforniassa. Väri tulee varmasti vadelmista, sillä sen verran on vadelman makua ja tuoksua. Berliner Style Weisse lukee tölkin kyljessä ja lisätietona on että mausteena on käytetty vadelmia ja kahvia. Kahvin makua ehkä löytää nielaistessa, jos tietää sellaista etsiä. Onhan tämä ihan tasapainoinen vadelmamehu pienellä poreella. Mukavan lievän hapanta, mutta jostain syystä hampaissa tuntuu jotain tahmeaa. Tölkin pohjalta kaatui mukaan vähän sameutta, mutta maku pysyi samana, väri vaihtui pinkimmäksi. Eihän tässä mitään vikaa ole, mutta en usko että tähän palaisin. One pint, 4 %, 3/5

Schmucker Rosé Bock

Bock on vahvaa lageria, saksalainen Rosé Bock on hennosti vaaleanpunainen olut, joka on Alkon sivujen mukaan pantu Reinheitsgebotin mukaan, väri on tullut erikoismaltaista. Maku on makea, maltainen. Alkoholi on mukana maussa. Nautiskelin juhannusgrilliä sytytellessä. Kyllä mieleen tulee vaan sana kännäysolut, vaikka olisi kuinka vaaleanpunaista. Maussa on mukana myös hedelmää, vähän niinkuin vehnääkin. Joskus sitä odottaaa vaan että saa oluen juotua, mutta ei tämä nyt ihan pahaakaan ole. 0,5 l, 8,0 %, 2/5

Anderson's Mrs Robinson Raspberry Wheat & Raspberry Sour

Tarton De Tolly barissa tutustuin tartolaiseen gipsy-panimomieheen, Sten Andersoniin. It-alalla toimiva oluthemmo esitteli omia oluitaan ja kertoili omasta toiminnastaan. Sten pitää elokuvista, kertoi De Tollyn baarimestari ja sen takia oluet ovat elokuvista tuttuja, kuten Mrs Robinsonkin. Olut oli kuulemma pantu tyttöystävälle/vaimolle. Panimona oli ollut vironvenäläinen panimo jossain pohjoisemmassa, ja Sten ei ollut ihan tyytyväinen siihen että oluesta oli jäänyt vähän makeaa. De Tollyssä olin maistavina myös liikaa makeutta, mutta nyt olut on kyllä yllättävän kuivaa jopa terävää. Sten lahjoitti kotioloissa pantua Raspberry Souria pullollisen vertailtavaksi, joka oli Stenin mielestä parempaa. Mrs Robinson on kyllä vadelmaista, kriek-olut tulee heti mieleen, aito vadelma pomppaa myös mieleen. Olut on kauniin kirkkaan vaaleanpunaista ja vaahtoa kehkeytyy juodessa. Vadelmaa on reilusti. Vadelmaolut ei vastaa kyllä perinteistä näkemystäni oluesta, mutta erikoisen hyväähän tämä on. Poikkeuksellisesti blogitukseen kuuluukin tällä kertaa kaksi olutta, kun avasin Raspberry Sour -pullon heti perään. Väri on sama, tosin hiivapartikkeleita leijailee oluessa, mutta tuoksussa on vähän kumimaisuutta. Maku ei ole mielestäni niin hyvää, ehkä makean jälkeen ei pitäisi vaihtaa happamampaan. Jätän arvioissa Sourin huomioitsematta. Myöhemmin Sten kertoi hakevansa mahdollisuutta tuoda oluitaan Suomeen, toivottavasti sopiva kanava löytyy. 0,33 l, 6,0 % 4/5

Sten Anderson De Tolly barin baaritiskillä Tartossa,
ei ole Dustin Hoffman elokuvassa Mrs Robinson

Hoegaarden Rosée

Vaaleanpunainen elefanttiko se on, ei kun vaaleanpunainen Hoegaarden. Belgialaisen suosikkipanimoni erikoispainos witbieristä sopinee ainoastaan hellepäivään ja sen iltaan. Roope-limonadi taisi olla vihreää, olikohan Mikki-limu punaista, jotain sellaista tulee mieleen tätä juodessa. Belgialaisessa oluessa voi olla mitä vaan, sanotaan, no tässä on vadelmia ja sokeria. Tuoteselosteessa mainitaan myös korianteri ja appelsiinischalen, mitä lienee, maussa eivät kyllä maistu. Jos joskus tekee mieli Mikki-limua, mutta haluan silti oluenkaltaista, niin tämä on hyvä valinta. Olueksi on kyllä vaikea hahmottaa tätä makeaa punaista hiilihappoista mehua. Ei tämä nyt pahaa ole, mutta jos tämä ei olisi ollut oluthyllyllä, niin en olisi ostanut. Sokerilimuksi hyvä. 33 cl, 3,0%, 2/5

Bear Beer

Tanskalainen(?) Bear Beer on varmasti englanninopettajien lempiolutmerkki: Bear bear beer in your mind, case of 24 is enough. Jos olutta ei vielä tuolla lauseella mainosteta, niin jään odottelemaan yhteydenottoa Harboen panimolta. Tjaah ehkä sitä on turha odottaa sillä olut on niin tavallista että arvostelu varmaan vesittää toiveeni. Olut maistuu aika väkevältä, ei oikein muulta. 33 cl, 5,0% ja 2/5, käy hyvin saunaolueksi kylläkin. Nyt ymmärrän että kerrotaan että ulkomaalaiset luulee että Suomessakin on jääkarhuja, kun Tanskassakin on ainakin oluttölkissä, tjaah eikös Carlsbergillä ollut elefantti, tosin niitähän onkin nähty vaaleanpunaisina ympäri maailmaa. Ainiin Grönlantihan kuuluu Tanskaan, kai siellä on jääkarhuja?