Burley Oak Thrills Thicction Blueberry, Strawberry, Raspberry Cinnamon Baked French Toast

Pien-kaupan hyllyltä valitsin itselleni haasteeksi vähän erikoisemman oluen. Mustikkaa, mansikkaa, vadelmaa, vaahterasiirappia ja jotain kanelipullaa, noistahan syntyy hyvää olutta. Väri on mielikuvissa punaista, mutta oikeastaan ruman  ruskeaa. Vaahto katoaa kokonaan. Tuoksu onkin yllättäen jotain makeaa pullaa, jotain mausteita, eiköhän se ole kanelia. Maussa on kanelia, pullaa ja marjoja. Lopputulos makeaa ja vähän hapanta. Amerikkalainen panimo on kyllä heittänyt erikoisen keitoksen, aikamoinen jälkiruoka. Onkohan tämä nyt aika pahaa vai aika hyvää? 1 pint, 5 %, 4/5

Lehe Pimedaim Tund Enne Koitu BA Maple And Tonka Bean Stout

Ipaton tammikuu alkoi virolaisella mustalla, ruskeavaahtoisella vaahterasiirapilla ja tonka-pavuilla maustetulla stoutilla. Tuoksuu voimakkaasti mainituilta mausteilta. Pimein hetki ennen aamunkoittoa on pehmeää, siirappia on kohtuudella, tonkapavuista olen oppinut pitämään. Hyvää on, tummaa suklaata, mustaa kahvia, siirappia, tahmaavaa makeutta, vaniljaa, tonkapapuja, paahtunutta mallasta, pehmeää samettia, pientä jälkiporeilua kielellä. Kolmen hörpyn jälkeen alkaa jo harmittaa, kun tietää että tämä herkku loppuu. Ipattoman tammikuun puolesta en uskalla kyllä vetoa mennä lyömään. 330 ml, 10,5 %, 5/5

Collective Arts / Mikerphone Origin of Darkness Imperial Stout W/ Maple Syrup & Walnuts

Kanadalainen taidepanimo on tehnyt yhteistyötä chicagolaisten kanssa ja lopputuloksena on mustaa herkkua, melkoista öljyä. Tuoksua en oikein löydä, kun tuli pikaisesti maisteltua. Vaahto katoaa pikana. Maku on paahteista mallasta ja bourbonia. Viskiä ei ole liikaa. Vaahterasiirappi voitelee makeutta. Pähkinäisyys antaa ryhtiä, alkoholi maistuu alkuhörpyissä, mutta pähkinät työntävät sen taustalle. Ryhdikäs herkutteluhetken helmi. 355 ml, 9,0 %, 5/5

Wander Beyond Maple Dream

Panemassa iltapäivä soljui rauhallisesti, kun hanasta löytyi brittiläisen panimon vaahteraista unelmaa. Imperial stout on mustaa ja vaahto on kermaista samettimattoa. Kylmä olut tuoksuu paahdetulta maltaalta ja kahvilta. Maussa tuoksun raaka-aineisiin lisääntyy makeus, vaahterasiirappia varmaankin. Olut on gluteiiniton ja laktoositon. Kylmyys ohentaa suutuntumaa. 0,3 l, 10 %, 4/5

EvilTwin Melvin's New Fashioned Blueberry Pie Filling

Lauantai-iltapäivä, Pien Shop & Bar ja erikoisolut on yhdistelmä, jonka soisi toistuvan aika useasti. Newyorklainen olut koostuu ruskeasta sokerista, mustikoista, laventelista, vaahterasiirapista ja raparperista, lopputuloksena on sour DIPA. Vaahdottoman oluen väri on punainen. Tuoksussa on kaikkea, jotenkin sekoitus muodostaa lakritsaista raparperia muistuttavan elämyksen. Maku on myös aika raparperinen, mustikkaa taitaa olla eniten värissä. Makua on maiskuteltava huolella. Happamuus on hapokasta, maku on kokonaisuus, jota on kiva analysoida, joka hörpyllä löytyy uusi makukulma. Jännästi raparperi jotenkin maistuu välillä lakritsalta. Pienessä on kyllä tunnelmaa. 1 pint, 9,5 %, 5/5 

Panema Craft Beer Flight

Kalliossa eksyin Panemaan, ravintola oli torstai-iltana mukavasti täynnä. Tiskillä huomasin valikoiman olevan ainakin riittävä. Annoin baarimikon valita oluttarjottimelle oluet, itse valitsin viimeisen. Ensimmäisenä tumma, ei ihan musta Northmonk Imperial Maple Brown maistuu makealta ja täyteläiseltä, todella hyvää, vaahterasiirappia on makeuttamassa. Heti tulee mieleen että miksi nämä on vain 1 dl -laseja. 5/5 Kakkosena on vaalea Northmonk West Coast IPA on hedelmäinen lievä katkero, maussa on vähän makeaa omenaa, ok 4/5 Kolmantena maistelin Northern Powerhouse Small IPA, kuitissa luki Northmonk. Aika vaalea ja haalea, vähän hiivainen maku on. 2/5. Coolhead Cucumber Sour tuoksuu vähän pistävältä. Kurkkua, etikoituneena, väri on keltainen, vaalea. Tuoksussa on vähän multaa. Erikoinen olut, välillä maistuu liikaa kurkku, välillä oikein hyvää janojuomaa. 4/5 Viimeisenä maistelin Northmonk Napolitan Icecream Pale Ale. Kauniin vaalean piparkakun väristä, vaahto on niukka. Makeahko keksimaku on hienostunut, välillä vähän maku vesittyy, mutta ei pahasti. 4/5 

5 * 0,1 l, 4/5 

St-Ambroise Erable

Montrealilaisen McAuslan-panimon vaahtera-olut oli kauniin vaahterasiirapin väristä ja sitähän tämän oluen maustamisessa on käytettykin. Tuoksussa oli mallasta, vaahto oli lyhytikäinen. Maku oli makeaa, jotenkin juodessa alkoi pelottamaan että jostain pulpahtaa klöntti vaahterasiirappia. Maussa oli toffeeta ilman suolaa. Kanadalaiset mainostavat nykyään että Canada is already great, tämä olut varmaan voisi upota etelärajanaapureille. Yritin kovasti miettiä että missä tilanteessa tällainen mallassiirappi on oikeastaan tarkoittettu nautiskeltavaksi. Loppua kohti nostaessa lasin huulille pölähti nenään toffeeta, makua alkoi siinä vaiheessa vähän pelätä. 341 ml, 4,5 %, 2/5

Tommyknocker Imperial Nut Brown Ale

Tammiston Alkosta mukaanlähtenyt erikoisolut sopi mukavasti lämpimän perjantai-illan alkuun. Olut on likaisen ruskeaa, lähes vaahdotonta. Etiketissä sanotaan että vaahterasiirappia löytyy oluesta. Tuoksussa on mallasta ja salmiakkia tai jotain yrttejä. Maku on maltainen, ja varmasti siirapistakin johtuen makea. Lasin reunaan jää juotaessa tahmeutta. Haastava olut laittaa erottelemaan makeutta ja pientä humalaa sekä yrttejä. Liian makeaa, liian tahmeaa, yskänlääkettäkin, mutta silti jotenkin hyvää. Alkoholi on piilotettu kyllä taustalle, mutta alkaahan se lämmittää korviakin. Laiskaa makua, jota ja josta pitää nautiskella hitaasti, yksi riittää kyllä. IBU 57, 355 ml, 9,0 %, 4/5

Cruzcampo Gran Reserva 1904

Supermercatin valikoimasta löytyi yllätys: sekametelisoppa, jossa on hiilihappoa. Väri on kuparinen, vaahto on sankka ja tuoksu on heinäinen, maku on makea, tosin hiilihappo sekoittaa vähän. Kaupasta valikoin oluthyllyltä ja avatessa aloin miettimään että ei kai tämä nyt ole siideriä, ei ollut/olut. Olisiko niin kuin oluiden makeasta kuohuviiniosastosta, loppua kohti makeus muuttuu poreiluksi ja vaahterasiirapin väreilyksi. 33 cl, 6,4%, 3/5

Sinebrychoff & Brooklyn Brewery Two Tree Porter

 Piti maistella Kahden vanhan puun portteri, tai Brooklynin panimo on vähän nuorempi (1988), kun edellinen olut sattui olemaan tämän isä tai äiti ja kollega ehti tätä kehumaan (http://otetaankotoinenkin.blogspot.fi/2013/10/sinebrychoff-brooklyn-two-tree-porter.html). Vanhat puut ovat ihan onnistuneesti yhdistäneet taitonsa. Pojasta on polvi parantunut, pientä makeutta mukavasti ja tasapainoinen olut, tuoksu vihjailee siihen etiketissä mainittuun kuusenkerkkään (Koff) ja makeus vaahterasiirappiin (Brooklyn). Väri on musta ja vaahto ruskea kuten isällä/äidilläkin. Siirappisuus jää kitalakeen jälkimakuilemaan. Musiikkimatto vaihtui edellisestä Entisten nuorten sävellahjaan.

33 cl, 7,2%, 5/5