Hartwall Lahden Erikois NEDIPA New England Double India Pale Ale

Alkon hyllyltä nappasin jotenkin tutunoloisen ipan, aiemmin on tullut maistettu samankaltaista olutta ilman d-kirjainta. Juoma on vain vähäisesti sameaa keltaista, vaahto oli heikohko. Tuoksuu makealta, vähän hedelmäkarkkimainen on, alla luikertelee mallasta. Maku onkin sitten aika perus, vähän kaikkea, ehkä avainsanana tuo vähän.  Onhan maussa kuitenkin jotain keltaista trooppista hedelmää, humalointi löytyy oikeastaan jälkimaussa, sellainen kirpeä poreilu. Kokonaisuus on jotenkin ohut, mutta mikä tärkeintä maku paranee hörppiessä.  1/3 l, 7.8 %, 3/5

Sinebrychoff Karhu Platina

Tölkin etiketin mukaan Se parempi lager löytyi S-marketista. Tyylikkään sinisen tölkin sisältö on kirkkaan kultaista läpinäkyvää, vaahto on ohut valkoinen kerros.  Tuoksu on yllättävästi hedelmäkarkkinen. Maku on, aika vaimeahan se on. Hiilihappoisuutta löytyy.  Oikein tiristämällä makupalettiin voi heittää vähän sitruunaa, vähän mallasta, vähän makeutta,  janonsammutusta ja vatsantäytettä. 50 cl, 4,5 %, 2/5

Lahden Erikois U.S. Wheat

Kauppareissulla löytyi lahtelaista vehnäolutta. Olut on kirkkaan keltaista ja vaahto on tiivistä valkoista. Tuoksussa on vähän pahvia, sitruunaa ja kuusimetsän, vähän kutakin. Maku on hedelmäkarkkinen, jotenkin kumimaista. 1/2 l, 4,8 %, 2/5

Feldschlösschen Braufrisch

Sveitsintuliaisena sain tietysti olutta. Tölkillinen oli vähän arvoitus, enkä saanut selvää että mistä oluttyypistä edes oli kyse. Lasiin kaataessa väri oli aika samea vaaleanruskea ja vaahto oli tiivis, valkoinen. Tuoksua en oikein saa erotettua, mallasta vähän. Maku on aika ohut, vähän hiivaa, vähän hiilihappoa, vähän vehnäolutta, hörppimällä mallas voimistuu. Helppoa olutta, ei mitään liikaa. 50 cl, 5,0 %, 3/5

A. Le Coq Beer Mail NEIPA

Tasaisen kultainen väri ja valkoinen katoava vaahto ovat tartolaisen neipan tunnusmerkkeinä.  Tuoksu on hedelmäinen. Maku on vähän hedelmiä ja vähän humalia, helppoa kaataa nieluun suoraan. Jälkimaussa on sitten hitusen humalia. Olisikohan makuna aprikoosia myös, pitäisi maistaa ehkä sitä tässä rinnalla. 0,5 l, 5,0 %, 3/5

BrewDog Mistletoe Mafia Festive Vienna Lager

Jouluolueksi ostamani olut oli jäänyt olutkellarin perukoille ja löytyi nyt sieltä. Väri on vähän ruskeaan taipuvaa oranssia, vaahtoa ei juuri saa houkuteltua jäämään esiin. Tuoksussa on haileaa maltaisuutta. Makua ei ole ainakaan liikaa. Vähän makeaa mallasta, vähän sitruunaa, vähän enemmän poreilua, ei ole mafiameininkiä. Jälkimaku on makua intensiivisempi, maltainen. Etiketin maininnat sitruunajuustokakusta, paahtoleivästä ja marmelaadista jäävät mainospuheeksi. 330 ml, 4,5 %, 2/5 

LAB Punica Blonde Ale

Splitintuliainen rauhoitti espoonreissun jälkeen. Pieni sateenripottelu saunan jälkeisellä terassilla paljasti kuparisen blonde alen. Splittiläispanimon tuotoksen tuoksu on vaikeasti havaittavissa. Maku on aika vetinen, vähän kaikkea: vähän mallasta, vähemmän hedelmää ja vähän hiilihappoa. Lievästi puumainen, humalia on lopussa. Etiketissä on vielä kiukkuisen näköinen eukko. Etiketti kertookin siiten että punica tarkoittaa anoppia. Anoppi on ystävällinen ja anteeksiantavainen blondi ja anoppi on syytä säilyttää pimeässä ja kylmässä. Lisäpisteitä näistä tiedoista on pakko antaa.  0,33 l, 4,2 %, 3/5

Berliner Kindl Jubiläums Pilsener

En muista olisinko ostanut tämän berliiniläisen oluen Alkosta vai ihan Berliinistä, etiketin kansainvälisistä merkinnöistä  päätellen kotimaasta tämä on ostettu. Olut on kirkasta ja kuohua löytyy sopivasti. Tuoksussa on heinää tai rumasti sanottuna pahvia. Pehmeää, helposti juotavaa ja hyvää, olosuhteina on helteen jälkeisen sateen jälkeinen kosteutta lämpimästi kuivaava terassi, uusi bluetooth-kaiutin, J. Karjalainen ja Kolme cowboyta. Pientä makeutta, lievää humalaa, mallasta vähän, yksinkertaista, pehmeää, ympäristötekijät, vaikuttaakohan ne nyt arvoiointiin sopivasti. 0,5 l, 5,1 %, 4/5

Mamos

Ateenalainen panimo on nimetty perustajansa mukaan, niin kuin heidän lagerinsakin. Fix on toinen ateenalainen panimo ja suvut ovat avioliiton kautta aikanaan yhdistyneet, jos nyt selostuksen ihan oikein ymmärsin. Mamos on helppoa kultaista lageria. Nautiskelin sen Dos Gardenias -baarissa Ateenassa Psyrrin kaupungiosassa. Pullot laitettiin winecooleriin, jotta pysyvät viileinä. Maussa on vähän mallasta, humalaa ja makeutta. Hiilihappoa on sopivasti. Helle suosittelee vahvasti Mamosta. 0,50 l, 5 %, 3/5

Saimaa Brewing Weiß Bier Brewer's Classic

Sponsorilaatikon pohja alkoi jo häämöttää, kun kaadoin vehnäiseltä tuoksuvan weißbieren lasiin. Hiukan samea, kellertävä olut kerää päälleen isokuplaista vaahto, pieni siivu siitä jää sinnittelemäänkin. Maku on vehnäolueksi ohut, harjoittelijoille, toisaalta olut erittäin tasalaatuista. Vähän liian helppoa, kyllä vehnäoluessa pitää olla enemmän hiivaa ja banaania, tässä niistä löytyy vähän banaania tai nallekarkkia, hiivaa ei tunnu löytyvän. Mutta jokin tässä jää mieleen ja siis vaivaamaan hyvällä tavalla. Pitäisiköhän vehnäoluet olla aina pullossa, eikä tölkissä? 500 ml, 4,2 %, 3/5

Amundsen Bryggeri Run To The Pils Craft Pilsner

Run to the pils -oluen nimeä voi mielessään sanoa ilman tiettyä sävelkulkua. Tölkki on topless-mallinen ja olut kaatuu lasiin kauniin samean oranssina, vaimeahkolla vaahdolla. Tölkki oli sattumalta aivan ääriään myöten täysi, mikä pakotti taas testaamaan tölkistä juomisen mukavuutta: ei vieläkään houkuttele. Tuoksu on raikas. Maku on myös kevyen hedelmäinen, sitruunaan viittaava. Humalaisuus tuntuu keveältä, mutta suuhun kyllä jää lievää katkeruutta. Jälkimaku tuntuu ensin olemattomalta, mutta seitinohut miellyttävä katkeruus jää kitalakeen. Vähän liian kevyt olut vuoden pimeimpään päivään. 330 ml, 4,7 %, 3/5

Mercator Svetlo Pivo

Kesäisen slovenianmatkan viimeinen matkamuisto oli paikallisen kauppaketjun omaa olutta, eli siis vähän niin kuin Slovenian Pirkka-olutta. Olut on vaaleaa lageria, tuoksu on vähän maltainen. Vähäinen vaahto katoaa nopeasti. Maussakin on vain vähän jotain: vähän mallasta, vähän puuta ja vähän ei mitään. Tölkin tekstistä voi päätellä olut onkin oikeasti Itävallasta. Sopii vain hellekeleille, kun oikein maistelee niin vähän ruohoakin löytyy. Vähän mitäänsanomaton, mutta on tässä kuitenkin vähän enemmän hiilihappoa. 33 cl, 4,0 %, 2/5

Komandor Brew Premium Lager

Tallinkin oma olut on puhdasta lageria. Sitä myydään Tallinkeilla laatikoissa. Saunan päälle maistuu. Ei ole liikoja makuja, vaan selkeää ja yksinkertaista. A Le Coq on tämän valmistanut. Vähän keveyttä ja ohuutta, vähän mallasta, vähän makeutta, eli kaikkea vähän. Väri on kirkas ja kaunis, vaahto kestävähkö. Yritän olla mainitsematta sanaa vetinen, koska on tässä myös vähän makua. Ihan ok laatikkokerrallaanhalvallaostettavahelpostijuotava-olut. 0,33 l, 5,2 %, 2/5

Muddis Golden Ale

Virolainen Golden ale maistuu kunnon oluelta. Vähän samean ruskea väri, aavistuksen makea mutta neutraali tuoksu, maku on kuivahko. Helposti juotava olut, toivoisi että toinen pullollinen olisi heti tarjolla. Ehkä liian yksinkertainen, mutta miksi oluesta pitäisi tehdä liian monimutkaista. Liian pieni pullo, tuopillinen olisi jo varmasti parempi. 0,33 l, 5,2 %, 4/5

Flying Dog Pale Ale

Kinuskikissan olutpiirakan kostukkeeksi valikoitui amerikkalainen pale ale. Tuoksu on hedelmäinen, oluen siis. Maku on pehmeä ja välillä terävä. Yhdistelmä on loistava piirakka ja pale ale. Olut tuntuu välillä ohuelta, mutta välillä taas runsaalta. Mäntyä ja greippiä kun oluessa on sopivasti, niin ei ole koskaan huonoa. Piirakan syönnin kannalta yksi pullollinen tätä on ihan liian vähän, eli todistettavasti paras kriteeri hyvästä oluesta on se että sitä on liian vähän. Maukastahan tämä olut on. Piirakalle 5/5.
355 ml, 5,5%,5/5

Lidskoe Premium

Veli venäläinen on sitten laittanut tällaista olutta. Makua on vähä, ei edes koko sanaa jaksanut puristaa. Jaah, olut onkin A. Le Coqin lahja Viron venäläisille, kiitos siitä. 50 cl, 4,8, 2/5