Paloaseman Aavikko Dry Hopped Lager

Pusulassa pysähdyin vakiopaikassa eli Pikkuomenassa, sen hyllyltä löytyi vielä nummilaisen panimon oluita, joita nappasin matkamuistoksi taas. Kuivahumaloitu lager oli tuopisssa kirkkaan keltaista ja vaahto tymäkkä valkoisuus. Tuoksuu kuusiselle sitruunalle tai greipille ehkä. Maku on varmasti aavikontallaajalle mitä maistuvin, humalaista rapsakkuutta on reippaasti, hiilihappoakin löytyy. Maku on täyteläinen ja kyllä tämä maistuu koleana hämäläisenä toukokuun perjantainakin. 0,44 l, 5 %, 5/5

Thornbridge Halcyon Imperial IPA

Lauantai-iltapäivä ja IPA, ja vielä kuninkaallinen, ei ole huono yhdistelmä. Englantilainen Thornbridge on mainio panimo, eipä taida heikkoa olutta sieltä valmistua ollenkaan. Tämä tuli laseineen Saveur Bieren kuukauisboxissa. Väritys on vähän sumuisen keltainen, jotenkin tulee mieleen mango. Vaahtoa on, tosin lievästi. Tuoksu on hedelmäinen, ananasta ja sitruunaa. Maku on tymäkän honkainen ja samalla kirpeän sitruunamainen. Vahvoista mauistaan huolimatta olut tuntuu helpolta, sitä vähän niinkuin siemailee ohimennen. Jälkimaku on reipas, sitruunan humalainen takapotku, todellinen peräkärry niin kuin fiksummat sanovat. Taitaa alkoholikin vähän potkaista poskiin punaa. Liian pieni pullo nostaa arvosanaa. 330 ml, 7,4 %, 5/5

Saimaa Red Ale

Aurinkoisen päivän saunajuomaksi valikoitui lahjaksi saatu Saimaa Red Ale. Maitokauppaolut on kauniin punainen. Tuoksu on mieto, mutta maku on tymäkkä. Kuivuuden ja katkeruuden seassa on vähän toffeen makeutta, mutta yleisvaikutelma on todella kuiva, varsinkin jälkimaku on vähän niinkuin Saharaa. Pientä ohuutta kuitenkin makuhermot etsivät ja ovat löytävinäänkin. On hieno olut joka tapauksessa, paljon parempaa kuin panimon siiderit. 500 ml, 4,5 %, 4/5

Hipster Ale Eviltwin Brewing

Hipster Ale oluen nimenä houkuttaa kyllä maistamaan, panimolla on sopivasti huumoria oluen panemisessa. Etiketissä sanotaan että olut on tarkoitettu niille, jotka ovat omasta mielestään hip ja haluaisivat että omassa kaupungissakin olisi ns hipster-kaupunginosa, tällä oluella pääsee siis jotenkin globaaliin Hopster-tunnelmaan. Joten tämä on täydellinen olut "johtavalle" olutblogistille. Olut on greippinen jälkimaku on kuiva, havumetsien humina pitää vihreän kuplan terävänä. Tämän tanskalais-amerikkalaisen American alen löysin Haapsalun olutkaupasta, tölkillinen tätä kyllä pitää aistit avoimina, aika tymäkkää. Pientä lisäarvostusta kyllä tulee tuosta nimestä ja jutusta, sopivaa ironiaa ja kyllähän se,  että EvilTwin-panimon perustaja on Mikkeller-panimon Mikkelin identtinen kaksoisveli, lisää kummasti makua olueeseen. http://www.nytimes.com/2014/03/30/magazine/a-fight-is-brewing.html?_r=0

12 fl oz., 5,5%, 5/5 

Mikkeller Årh Hvad?! Belgian Pale Ale

Mikkellerin kunnianosoitus/versio Orval-oluelle on vahvasti hiivainen. Nimi taipuu tanskalaisen suussa lähelle esikuvaa. Pale Ale on aika hedelmäinen, olisiko peräti kirsikkaa maussa. Hiiva tuoksahtaa voimakkaasti ja hiilihappoisuus on aika voimakas. Makuja on paljon, joten olutta on nautiskeltava hartaudella. Jälkimaussa pilkahtaa pippuri. Ei menisi toista pullollista,  aika voimakasta, mutta ehkä yksi vuodessa, sen verran tymäkän kirpeää. Tuntuu aika väkevältä. Korkissa lupailtiin oluelle säilyvyyttä vuoteen 2023 saakka. Loppua kohden makuun tottuu ja mieltyy enemmän. 330 ml, 6,8%, 4/5

13 Statiniu Vilniaus

Vilnalainen yrttiolut lähentelee viiniosastoa. Tymäkkä tumma makea alkoholiolut on pullotettu pikku patenttikorkkiseen lasipulloon. Tuoksusta tulee mieleen jouluinen englantilainen hedelmäkakku, maku on yrttinen. Jos sokkotestissä olisi laitettu lasiin, niin olisin kyllä veikannut että tämä on jotenkin gourmet-kokin yrttiseoksella terästettyä Ruskaa tai Jormaa, kumpaakaan ei kyllä taida enää löytyä Alkon viinivalikoimasta. Erikoista on. Ehkä tämä olisi oikea juoma olutblogistin korpihiihtosuunnistuksen rastien 17 ja 22 välisen reitinvalinnan harkintajuomaksi, jos vain olutta saisi olla juomana. 0,2l, 14,0%, 2/5

To Øl Baltic Frontier

Katajan- ja tyrninmarjat maustavat Skandinavian ja Balttian olutskenen kunnianosoituksena pannussa tanskalaisessa IPAssa. Tuoksu on havuinen, maku on tymäkkä ja vahvan humalainen, tyrni sekoittaa makunystyröitä. Vahvuus tuntuu ja maku on äärirajoja hakeva. Nerous ja hulluus ovat lähellä toisiaan, niin tämänkin hiukkasia sisältävän samean oluen arvioinnissa ovat 1 ja 5. Pakko kuitenkin aina pienellä uudella huikalla varmistaa maku, jano ei lähde siis. 33 cl, 6,5 %, 5/5

Riedenburger Hefe-weißen

Saksalaista luomuolutta, mitä ikinä se luomu nyt tarkoittaakaan. Etiketissä sanotaan että ei ole käytetty geeniteknologiaa, lieneekö hyvä asia? Banaani tuoksuu ja vaahto on tiukka ja vaahtoa syntyy niin paljon että tuoppiin ei meinaa saada kaadettua kolmasosaakaan pullosta. Maku paranee selkeästi pullon pohjan lähestyessä, hiiva tymäköittää. Hyvää vehnäolutta. 50 cl, 5,2%, 5/5