Antiga Cream Ale

Ostin oluen valencialaisesta turistikaupasta, olut on siis päässyt turistikauppojen valikoimiin, pitäsikö iloita vai surra? Googlettelun tuloksena tiedän että cream ale on oluttyyppi, joka yhdistää alea ja lageria. Väritys on kultainen ja vaahto on valkea matto oluen pinnalla. Valencialaisen alen tuoksu on puumainen mallas. Maku on puinen ja hiivainen, maltaan makeus jää vähän sen taakse. 33 cl, 4,5 %, 2/5

Meistrite Gildi Kuldne

Raskaan turistipäivän jälkeen istahdin majoituspaikkamme sisäterassille nauttimaan lagerista. Majoituspaikan osoite on Gildi 3, joten tämä on niin kuin paikan nimikko-olutta. Väri on kirkkaan ja puhtaan kuparista oranssia, vaahtoaa valkoisella. Latvialainen olut tuoksuu miedosti maltaalta. Ensipuraisussa on hedelmää ja nallekarkkeja. Maku on lopulta maltaisempi, silti aika makea. 1 pint, 5,2 %, 2/5 

Koulu TPA

Panimoravintola Koulun puutarhaterassi oikeastaan komensi turistin viilentymään. Kanslian viereiseltä tiskiltä ei löytynyt enää tuliaisia, hanasta sentään löytyi Turku Pale Alea. Olut on kirkkaan oranssia, vaahto on sitkeänoloista valkoista tiivistä kuplintaa. Tuoksu ei oikein janoisille aukea. Maku on miellyttävää bitteriä. Mukava hiilihapposuus, tuntuu, mutta ei poreile liikaa. Yksinkertainen, vähän katkerampi bitteri, jano on sen verran kova että olut vaan valuu nielusta alas. 50 cl, 5,1 %, 4/5 

Lehe Väike Kollane Draakon Spiced Sour Ale

Matkamuisto Tartosta, olut on virolaista, tosin panimo on aika lähellä Tallinnaa, on oranssia ja vähän sameaa. Vaahtoa ei oikein synny ollenkaan. Tuoksu on mausteinen ja vähän erikoinen tai hiivainen. Kurkumaa on etiketin mukaan mausteena. Muistaakseni Turkin maustebasaareissa piti juuri olla tarkkana, kun sahramia kaupitellaan, niin turistille kelpaa hyvin kurkumakin. Olut on tietty nimensä mukaisesti hapanta, mutta jokin tasapainottava makeus tekee  sitruunaisesta oluesta helposti juotavaa. Tuoksussa vilahtaa vähän chilikin. Alun pienen vetisyystunteen kadottua mausteiden taakse, olut parantaa loppua kohti. Etiketissä on lupaavasti lohikäärme ramen-keittokulhossa. Erikoista ja ihan hyvää mausteolutta. 330 ml, 4 %, 4/5

Alter Beer Polski Chmiel

Puolalainen vihreä tölkki sisältää humalaista olutta. Tarkoittaisikohan tuo chmiel jopa humalaa? Olut on yksinkertaista, siistin keltaista ja mukavasti kuohuvaa. Päivän ympäri Krakovaa kävellyt turisti pitää tällaisesta. Pilsnerimäistä terävyyttä, vähän kiristyy metalliseksi. Perusolutta, ei kummempia kikkailuja, kaadetaan lasiin ja juodaan pois. 500 ml, 5,0 %, 3/5

 

Ursa Maior maistelulautanen

Ursa Maior on puolalainen käsityöläispainimo, jonka pubi on Krakovan Kazimierzissä. Aivan "vahingossa" satuimme sunnuntai-iltapäivän päätteeksi paikalle ja maistelulautanen houkutteli helteisen päivän väsyneitä turisteja. Ursa maior tarkoittaa suurta olutta. Maistelulautasen 1. olut on Ursa Snieg Na Beniowa, American Golden Ale 4,2 %, ok olut helteeseen, humalaa sopivan lievästi. 2. olut on Ursa Bieszczadzy Mocarze, 7 %, Belgian Blonde Ale. Se onkin hieno olut, taitavaa tasapainottelua väkevän oluen, mallaksen ja sitruksen välillä, paras tähän mennessä. Jälkimaussa mausteet maistuvat. 3. on Ursa Rzenik (Butcher) 3,6 %, utramaratonin nimikko-olut. Aika mallasmaista mehua, makeaa karamelliä, silti ihan helposti janojuotavaa, sopii varmasti ultrajuoksijoille. Neljäntenä Ursa DWA Winne Misie 4,5 %, belgityylinen sour, ei ole omiaan helteessä. Jotenkin keskeneräinen, tuoksu on hapan, maku on viinimäinen, vähän hiivainen. Kotiviiniä. Viides olut on Ursa Night Over "Otryt", 5,7 %.  Onpas kahvinen, helle ei ole tämän oluen kotipesä, ehkä vähän vetinen, vaikea arvioitava. 6. olut on Ursa Megaloman, 6,2 %, American IPA. Sitrusta on, mutta maut vähän sekottuvat edelliseen. Helppo. Maistelulautanen, 6 * 25 cl n. 5 %, 5/5 

 

HB Hofbräu Oktoberfestbier

Müncheniläinen Hofbräu-panimo on kait Se panimo mikä Münchenissä pitää kokea. Nykyään taitaa olla niin että vain turistit käyvät siellä, nykyaikaiset travellerit käyvät muissa paikoissa. Itse kävin turistina paikassa viime vuosituhannella juomassa yhden tuopillisen jotain olutta. Ehkä pitää uusia kokemus seuraavalla Münchenin reissulla.  Oktoberfest-olut on täydellisen lageroluen väristä, kaunis vaahto viivähtää hetken komeana. Tuoksu on yllättävän heinäinen vähän voinen. Juodessa mallas alkaa pilkottaa, saksalainen tyylikkäämpi kännäysolut on parempaa kuin balttialaisen viinalagerit, kun etuna on tuo Oktoberfest ja sen tuomat mielikuvat, toisaalta onhan tämä ihan hyvää. Suolaiset makkarat ja suolarinkelit esiin, niin kyllä tätä juo muutaman pullollisen. Kun pääsen joskus Oktoberfesteille niin "photoshoppaan" sitten tämän arvostelun uuteen uskoon. 0,5 l, 6,4 %, 3/5

Pyynikin Vahvaportteri

Päivä turistina Tampereella -kierros koukkasi Sokoksen Alkon oluthyllyn kautta ja sieltä ostoskoriin poimin paikallisen mustan portterin. Tuoksussa on vähän lakritsaa. Maku on lempeä. Paahteisuutta on mukavasti ja makeus pysyy aisoissa. Jälkimakuna sitten pientä humalaa, joka jättää makeuden keskelle mukavaa pisteliäisyyttä. Sanotaan että nyt on tasapainoinen olut. Etiketti on sekava kuten hetkeksi internetin sekoittanut (?) sotkukuva. EBU 38, 0,33 l, 7,5 %, 5/5

Tampere Lager 1779

Olutturistin päivän avaukseksi nautin Tampereen lentoasemalla lageria.  Turvallisen tavallista, ei mitään mainittavaa oikein löydy. Ei sovellu varmaankaan sentään hampaidenpesuun, vaikka onkin aika haaleaa. Pientä metallista loppumakua löytyy.  Samanverran on makua kuin Pirkkalan lentokentällä on ruuhkaa. 33 cl, 4,5%, 2/5