Pihtla Viljapuna Irish Red Ale

Kesäinen tuliainen Virosta oli red alea. Pikkaisen oli olutkellarin kirjanpito pettänyt, kun parasta ennen päivä oli mennyt yli. Ehkä siitä johtuen kuohunta oli reipasta. Olut on punertavan ruskeaa ja vaahto beigeä. Tuoksuttelu oli vaikeaa ensin, sitten kun vaahto laski niin tuokussa on reilusti mallasta ja sitten jostain tulee mukaan irtokarkkihylly. Maku on enemmän katkerampi kuin mikään karamelli.  Saarenmaalainen olut kuohuaa vielä reilusti täyttökaadollakin. Ennakkoluuloista huolimatta tämähän oli mainio olut. 33 cl, 5,8 %, 4/5

Doppelleu Chopfab Draft

Sveitsintuliainen oli tyylikäs musta tölkillinen valkealla vaahtoavaa kultaista alea. Tuoksussa on heikosti mallasta ja hippusen sitruunaa. Maku on aika kevyt, hiilihappoa on, mallasta, vähän pullahiivaa, lopulta olut onkin aika kuivaa. Sveitsiläisen oluen nimi viittaa kehotukseen avata pullonkorkki.  50 cl, 4,7 %, 3/5

Far Yeast Tokyo IPA

Tuliainen Tokiosta oli tölkillinen belgi-ipaa. Väri on samean oranssi, vaahto on nopea valkoinen pienikuplainen kerros lasissa. Tuoksuu sellaiselta lupaavalta ipalta, hedelmää ja humalaa, makeutta ja katkeroa. Maku on pehmeä, missäs se ipa oikein on,  enemmän on sitruunaista poretta kuin potkivaa humalaa. Hedelmät tuoksuvat nenään hörppiessä kypsiltä trooppisilta ja keltaisilta. Jälkimaussa on pieni hapan vivahde. Melko voimakas kokonaismaku, mallasrunkoa löytyy. 350 ml, 6,0 %, 5/5 

Seven Island Cookies N' Cream Donuts

Iltalehden mainoksessa mainittiin sana munkkimania, itse sain Helsingistä tuliaiseksi aiheeseen ja vapunaattoon sopivan kreikkalaisvirolaisen pastry stoutin. Olut on mustaa, vaahto on pikainen kuplinta. Tuoksu on vaniljaa ja suklaata. Maku jatkaa samalla linjalla, makeaa ja reippaasti. Cookiesit eivät tässä vaadi hyväksyntää, vaan ovat vaan omin lupineeen vähän jopa keinotekoisen makeita. Alkoholi heittää sellaisen ryhdistävän piikin, samoin kuin hiilihapotkin. Maltaat on paahdettuja, kyllä tämä vappumunkiksi kelpaa, on varmasti pitkäkestoisempi. Makeus on aika lähellä sitä hilkkua että olisi liikaa. 440 ml, 12,0 %, 5/5

LAB Punica Blonde Ale

Splitintuliainen rauhoitti espoonreissun jälkeen. Pieni sateenripottelu saunan jälkeisellä terassilla paljasti kuparisen blonde alen. Splittiläispanimon tuotoksen tuoksu on vaikeasti havaittavissa. Maku on aika vetinen, vähän kaikkea: vähän mallasta, vähemmän hedelmää ja vähän hiilihappoa. Lievästi puumainen, humalia on lopussa. Etiketissä on vielä kiukkuisen näköinen eukko. Etiketti kertookin siiten että punica tarkoittaa anoppia. Anoppi on ystävällinen ja anteeksiantavainen blondi ja anoppi on syytä säilyttää pimeässä ja kylmässä. Lisäpisteitä näistä tiedoista on pakko antaa.  0,33 l, 4,2 %, 3/5

4 Alqueries Tomahawk Pell Roja - Tomahawk Destroy Limited Edition

Vanhempien tuliainen Menorcalta oli tietysti pari paikallista olutta, jotka olivat löytyneet Ciutadellan olutkaupasta. Mallorcalainen red ale on raskaantuntuisen läpikuultamaton punaruskeaa ja vaahto on tiivis sametti. Olut taitaa olla jonkinlainen erikoiserä. Makua on paljon, mallasta, hedelmää, humalaa ja hiilihappoja, bitterimäistä. Vähän sellaista ylikypsän hedelmän makeutta on mukana. Tarkemmin etikettiä luettuani huomasin että siellä mainitaan American Amber Ale. Maut vuorottelevat mukavasti, ensin alkuun maltaan makeutta, joka saa seurakseen hiilihapon kuohunta, joka tekee tilaa humalaiselle kuivalle jälkimaulle. 33 cl, 7 %, 4/5

Bereta Citro Pale Ale

Bukarestin tuliainen rauhoitti tiiviin työpäivän jälkeen. Romanialainen olut on kait pantu Ground Zeron panimolla ja se on vaaleankeltaista, vähän tulee mieleen NEIPA. Kuplinta vaahtouttaa lasin yläosan valkoiseksi pilveksi. Tuoksu on hedelmäinen ja vähän kuminen. Maku on hedelmäinen, raikasta sitruunaa, ei kovin hapanta eikä oikeastaan ollenkaan humalaista, neipamaista. Humalaisuus kyllä kerääntyy pikkuhiljaa makunystyröihin. Siisti olut, aika paljon auringonpaistetta on pullollisessa Citroa, mutta viimeinen rypistys tai kulma jää vähän puuttumaan. Jotenkin lopussa tuntuu että olisi vähän laihaa. Pullollisen ostin Bukarestin Strada Covacilla olevasta La 100 de Beri -craftbeer-ravintolasta. Ostoksissa sain todella asiantuntevaa palvelua paikan baarimikolta. l330 ml, 5,5 %, 4/5

Dorada Especial Roja

Vanhemmilta sain kanariantuliaiseksi punertavaa paikallista olutta. Vaahtoa kertyy vain vähän ja se häviää nopeasti. Mausta huomaa ensin reippaat hiilihapot. Mallas tuntuu makealta, kokonaisuus on jotenkin hienostunut, makeahko, pientä karamellin makua. Pullo tyhjeni nopeasti, mikä on tavallaan hyvä merkki. Ei ole ihan peruslager vaan vähän enemmän, kyllä tällaisen voisi Kanarian auringossa mielellään kantaa supermercadosta mukaansa. 33 cl, 6,5 %, 4/5

Delphi Beer

Loman alkamisen kunniaksi laitoin varvastossut jalkaan ja avasin tuulisella terassilla kreikkalaisen,  vanhempien tuoman tuliaisoluen. Delphi on isossa shampanjapullollisessa olevaa pilsneriä. Kruunukorkin avaaminen saa oluen kuohuamaan paljon, ensimmäiseen lasilliseen tulee oikeastaan vain hattaraista todella komeaa vaahtoa. Lopulta olut paljastuu vähän sameaksi keltaiseksi nesteeksi. Tarinan mukaan Zeus lähetti kaksi kotkaa etsimään maan keskipistettä ja kotkat kohtasivat sitten Delphissä tai Delfoissako se on suomeksi ja sinnehän sitten majoittui myöhemmin oraakkeleja. Paikan kauneuden  kunniaksi nimetty olut yllättää.  Makua on reippaasti, pieni hiivaisuus, reilusti humalaa ja reipas jälkimaku muodostavat hienon oluen. Hiilihappoisuus terävöittää kokonaisuutta. Puumaisuus tuo sopivaa haastetta. Kreikkalaisetkin osaa. Pullollisen koko on maisteluun sopiva. 75 cl, 5.0 %, 5/5

Socca Bièra

Korkkasin tuliaispullollisen Nizzasta. Socca-olut kaatuu lasiin samean oranssina, tyylikäs vaahto kestää hörpyt. Pullon pohjalla on jonkun verran hiivaa. Ranskalaisen oluen maustamiseen on käytetty kikhernejauhoja. Tuoksu on vähän kuiva ja metallinen. Maku on täyteläinen, kikherneitä ei löydy. Kuplivaa vehnäolutmaista, aika helppoa, olisko tuoksussa vähän kikhernettä. Lopulta tuntuu ihan vahvalta makuyhdistelmältä. Etiketin tyylitelty kuva paljastuu intensiivisen tuijottelun jälkeen lopulta varikseksi. 8 EBC, 25 UBU, 33 cl, 6 %, 4/5

Birra Moretti alla Siciliana

Tuliainen Sisiliasta oli tietysti italialaista olutta, kiitos vanhemmille. Birra Morrettin sisiliainen olut on peruslageria väriltään, vaahto on kyllä aivan valkoista ja pientä, mutta todella kestävää. Tuoksu paljastuu loppua kohden voimakkaan kukkaiseksi. Maku on makean hunajainen. Italiankielen taitoni pohjautuu google-kääntäjään, joka kertoo mafia-ukolla koristetussa etiketissä mainittavan että mausteena on käytetty Zagara-kukkaa. Se tuo sitruunaista makua, jotain mausteitakin. Makuyhdistelmä on erikoinen, mieleenpainuva, mutta kukkasia on vähän liikaa. 500 ml, 5,8 %, 3/5

Ermis / ΕΡΜΗΣ Gold

Vanhempien tuliaiset matkoiltaan ovat muuttuneet ohraisempaan muotoon. Kreetalta oli löytynyt vaaleaa lageria matkalaukkuun painoksi. Helleenien olut oli hailakan vaaleaa ja jääkaappikylmänä kaataessa lasiin kehkeytyi komea nopeastikatoava vaahto. Tuoksussa on mallasta vähän. Sama tyyli jatkuu maussakin, mallasta vähän, makeutta vähän, enemmän hiilihappoa. Toimii varmasti Kreetan rantakahvilassa hienosti. Vaikka tänään oli Hämeenlinnassakin lämmintä, niin ei tämä ihan samanlaista toimivuutta saanut aikaan täällä. Mutta kiitos sponsoreille pullotetusta (tölkitetystä) kreetalaisesta auringosta, kyllä tällä jano lähtee.  0,5 l, 5.0 %, 2/5

Löwenbräu Dunkel

Tumma saksalainen lager-tuliainen Münchenistä oli jäänyt olutkellarin takahalliin, ja päätin sitten napata sen maisteluun saunan päälle. Olut on tumman ruskeaa ja vaahto on lähes olematonta. Tuoksu on maltainen ja vähän salmikkiainen. Maku on pelkästään maltainen, vähän makea ja jotenkin ontto. Pehmeä olut hölskähtelee mukavasti lasissa ja kyllä tätä juomalla pääsee helposti saksalaiseen bierhalle-tunnelmaan. 50 cl, 5,2 %, 3/5

Les Clandestines De Montferri Espelta Weissbier

Taloyhtiön hallituksen kokouksessa huomasin, että en kuulukaan enää hallitukseen. Olinpahan sitten muuten vaan paikalla. Pettymyksen tai onnentunteen tasoitukseen kaivoin sitten olutkellarista vanhempieni espanjantuliaisen. Todella reippaasti kuohuva sameahko mieto weissbier tasoitti tunnelmaa. Weissbieriksi olut oli lievän makuista, mutta oikeat ainesosat kyllä löytyivät. Hiivaa oli maussa todella vähän, enemmän sitruunaa, mutta kyllä oli pehmeää. Kait tuo espelta tarkoittaa spelttiä, eli tämä taisi olla siis vehnäoluen asemesta spelttiolut. 33 cl, 4,5 %, 4/5

Pühaste Talisman

Tarton tuliainen sihahti auki saunaolueksi. Pühaste-panimon oluet ovat olleet aina hyviä eikä tämäkään pilsneri pahemmin poikkea linjasta.  Mukavan pirskahtelevaa, häivähdys hedelmistä tai sitruunasta, heinästä, seitinohutta makeutta ja sitten sellainen helposti avautuva humalalukko. Väri on lievästi samea kaunis peruspilsner, vaahto on komea, mutta katoaa aika nopeasti.  Oluen ostin muistaakseni Tarton Gambrinus Õllepoodista. Helpostihan tätä nieleskelee, toista samanalaista alkaa tehdä mieli, kun tuoppi tyhjenee. IBU 37, 0,33 l, 5,2 %, 4/5

Les Clandestines De Montferri Rossa Golden Ale

Kun olutblogistin vanhemmat suuntaavat espanjanmatkallaan käsityöläispanimoon ostaakseen tuliaiseksi olutta, niin ehkä olutblogisti voi todeta että homma on mennyt jo aika pitkälle, hyvällä tavalla tietysti. Onhan mukavampaa saada tuliaiseksi hyvää käsityöläisolutta kuin vaikkapa Toblerone. Rossa on vaalea, kultainen ja raikas olut, jonka vaahto on aika täydellinen. Vähän lasin pohjalle kertyy jotain purua. Hiilihappoa on reippaasti, marraskuun loppu ehkä ei ole parasta tälle aurinkoa täynnä olevalle oluelle. Kukkaisolut on helppoa ja riittävän pirskahtelevaa ja hiilihappoista. Montferrin panimolla voisi kyllä vierailla, tai no Espanja ainakin on mielessä marraskuussa. 33 cl, 4 %, 4/5

Jounin Kauppa Jäkälä Stout

Kullankaivajan lapintuliainen vol 2. maistuu maukkaalta tummalta oluelta. Olut on mustaa, tuoksussa on jotain outoa, en päässyt oikein jujulle, mistä oli kysymys, jotenkin katkera tuoksu. Maku on ok, tummaa olutta vahvahkolla maulla. Välillä kyllä vetisyys läikähtää esille. Jäkälää ei ole tullut maisteltua, mutta aika kuivaahan tai mautontahan se varmaan olisi. Oluessa on kyllä kuivuutta ja pientä salmiakkiakin, mokkakahvimaisuuden joukossa. Lopputulema on kyllä miellyttävä, makeutta ja pientä humalanpotkuakin. Pyynikin käsityöläispanimo tuntuu osaavan tummat oluet. Jos ajaisin Jounin Kaupan ohi, niin voisin käydä ostoksilla. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Jounin Kauppa Kuusenkerkkä Ale

Kullankaivajakaverini poikkesi valtauksilla käyntinsä jälkeen Jounin Kauppaan ja toi blogistille tuliaisia. Kuusenkerkkä Ale on Pyynikin Käsityöläispanimon panemaa, mutta tätä taitaa saada vain kuuluisasta Jounin Kaupasta. Olut kaatuu lasiin sameahkon oranssina. Tuoksu on humalainen. Maku on vähän simamainen, kuusenkerkät antavat kyllä havuisuutta. Maussa on sitruunaisuutta, ihan mukavaa humalaisuuttakin. Aluksi hiilihapottumuus tekee oluesta löysää, mutta loppua kohden tuo ei oikeastaan enää häiritse. Ehkä kuusenkerkkää olisi voinut heittää joukkoon vähän enemmänkin. 0,33 l, 4,6 %, 4/5 Kiitos Petrille!

Laitilan Mississippi Beer Yalobusha 4,6%

Tiukka humalointi pyörähtää nenään heti alkuun, kun pojan kummitädin tuliainen Länsi-Suomesta sihahti saunan päälle auki. Jääkaappikylmänä juotu olut maistuu tai tuntuu lämpimältä, en ymmärrä miksi, alan jo epäillä että onko jääkaappi mennyt rikki, ei ole. Laitilan mullanmaku on onnistuneesti hävitetty kuten isoveljessäänkin, eli Alko-versiossa. Oikein onnistunut maku, jossa ensin kiusataan pistävällä katajalla ja sitten yllätetään pehmeällä makeudella tai lievällä hedelmällä. Pientä vetisyyttä kauniin oranssista sameassa höyryoluessa puskee pintaan jälkimakuna. Ei ole ainakaan huonompaa kuin isoveljensä, lopullinen jälkimaku on kuitenkin havuinen. 50 cl, 4,6%, 4/5

Kapteenin pöytäolut

Eckerölinelle Stallhagen-panimon tekemän Pale alen toin itselleni laivalta tuliaiseksi, kun laivan myymälässä oli muutamia erikoisoluita tarjolla. Stallhagen on muissa maistamissani oluissa onnistunut tyydyttämään aistejani hienosti, joten odotuksiin nähden tämä oli kyllä pettymys. Maku on lyhyt ja tylppä. Multaa ja kuivaa metallia pukkaa mieleen. Makua on kyllä, mutta maku ei ole nyt riittävän mieleinen. Kyllähän tuo maku jää vielä nielaisun jälkeen pyörimään suussa. 

Väri on puhdas ja vaahto on siisti. 33 cl, 6,0%, 3/5.