Olutreissun Naantalin pysähdys sattui panimon parkkipaikalle ja myymälästä valikoitui mukaan tuplakuivahumaloitua ipaa. Väri on kuultavan keltainen. Tuoksussa on syvää tropiikkia. Maku tuntuu makealta, hedelmäiseltä, vähän mentholia jää kielen päälle. Pehmeää humalaa on paljon. Makua on reilusti, täyttävä tunnelma jää. Kyllähän olut katosi pelottavan helposti lasista. Sen verran piti venyttää nautintoa että piti lopuksi vielä nostaa pykälä arviota. IBU 50, 330 ml, 7,5 %, 5/5
Kuparinpunainen ipa ja sen vaahto on likaista ja tiivistä kuohuntaa lasissa, tuoksuu vahvasti maltaalle ja hedelmäisille humalille. Suutuntuma on todella pehmeä, makua on paljon kuten etiketissä luvattiin. Maistuu mallas, trooppiset kypsät hedelmät, makeutta, humalien poreilua, alkoholia, ei voi pyytää enempää. Jättimaku sanotaan etiketissäkin, se on totta. Humalat tuo loppuun vielä vähän eukalyptusta. 330 ml, 10,0 %, 5/5
Tarton Gambrinuksesta löytynyt paikallinen IPA on hiukan harmaaseen taipuvaa oranssia, vaahto on valkeaa ja tiivistä, mutta katoavaista. Tuoksu on hedelmäistä, vähän ylikypsää tropiikkia, hiivaakin. Maku on vähän vetinen, hiilihappoinen ja vähän sitruunainen. Pientä multaisuutta löytyy myös. Etiketissä on manguisteja ja tietysti panimon tuttua outoa tunnelmaa. 0,33 l, 3,5 %, 3/5
Viikin kasvihuoneessa oli hanoista valittavana useita oluita, valitsin sameaa vaaleankeltaista, valkoisella vaahtoavaa neipaa. Baskilais-helsinkiläinen olut tuoksuu tropiikilta, keltaisia ja oransseja hedelmiä. Maku on alkuun pehmeä, mukaan puikahtaa vähän lämmintä mausteisuutta. Humalat ovat pehmeitä ja juominen on helppoa, höyhenenkevyttä ja nautinnollista. Makua on reippaasti. 0,4 l, 6 %, 5/5
Kaaren Alkosta nappasin yhden psykedeelisen tölkillisen, sisällä näytti olevan ohutta appelsiinismoothieta tai siis kyllä se oli ihan ipaa tai neipaa. Vaahto on valkoinen ohut rinki lasin reunoilla. Näkymä on kyllä pysäyttävän staattinen. Tuoksuu makealta tropiikilta. Hetki pitää vielä ihailla ennen maistelua, lyhyen mutta jotenkin tiiviin työviikon jälkeen voi hetken odotella herkkua. Ensihörppy ja toinenkin kertoo että makeutta on, humalointi on osuvaa, hedelmäisyys on miedompaa kuin voisi odottaa. Jälkimaku on raikas, jotain sellaista mentholia sieltä paistaa läpi. Alkoholi ei häiritse, mutta kyllähän se tuntuu. Kokonaisuus on tasapainoinen, mukavan hedelmäinen ja humalaisuus poreilee kivasti, alun makeus katoaa sopivasti. 44 cl, 8.2 %, 5/5
Viikonlopun helsinginreissulla poikkesin Pieneen ja nappasin kylmäkaapista pari matkamuistoa. Lappeenrantalainen (LPR) neipa on samean kuulaan keltaista ja se vaahtoaa tiiviillä valkoisella vaahdolla. Tuoksuu odotusten mukaisesti tropiikin hedelmille, mukana on vahva pohjoisen kuusimetsän väritys. Maku on myös trooppinen, yllättäen mukana on vähän pohjoista graniittia ja gneissiä. Pääosissa on kuitenkin greippiä ja sitruuna, vähän on tullut mukaan sitä valkoista appelsiininkuortakin. Onhan tämä aika hyvää. 440 ml, 4,9 %, 4/5
Työviikon päätteksi sauna ja sen päälle yksi Tarton matkamuisto. Ddh ipa on sameaa oranssia, pieni valkoinen vaahto löytyy. Olut vaikuttaa raskasliikkeiseltä. Tuoksuu trooppiselta hedelmäpuutarhalta. Ensihörppy on mietoa, hedelmäistä mehua, hiilihappoa, vienoa humalaa. Ei oikein maistu marraskuussa sellaiselta kuin heinähelteillä maistuisi. Citra-humalat ryydittävät mukavasti jälkimakua. 0,33 l, 6,8 %, 4/5
Tekstit
Kaikki kommentit
