Põhjala CocoBänger

Tallinnalainen imperial stout kaatuu lasiin hitaan ja raskaanoloisena. Väritys on musta, vaahtoa ei juuri synny ja se katoaa heti. Tuoksu on mämmiä ja karamelliä. Maussa on makeutta, kahvia, suklaata, toffeeta ja kookosta. Maku on vahva ja vahvuuden tuntee mahassa saakka, kun olut sinne saakka hitaasti valuu. Aika vahvaa ja makeaa, pikkuhiljaa tätä pitää hörppiä. Kookos jää lopulta taustalle. 330 ml, 12,5 %, 5/5

Pühaste The Black Eye Coffee Porter

Toin Tarton matkamuiston Hämeenlinnasta vähän lähemmäs kotiaan ja nautiskelin virolaisen kahviportterin Espoon Lansassa tai Kilossa. Olut on mustaa, kuohu on ruskeaa. Tuoksusta löytyy vaniljaa ja makeaa suklaata, vähän toffeetakin. Olut kuplii pelottavan paljon, mutta hörppäilyn jälkeen ei ole tietoa hiilihapoista. Maku on  Kokomo-paaahtion guatelamalaisten Nueva Era -kahvipapujen myötä kahvinen ja hitusen myös makea, paahteinen, lievästi katkera, lempeä ja miellyttävä. Etiketti on kyllä hieno kuten itse olutkin. 0,33 l, 6,5 %, 5/5

Pühaste Vari

Tarton Gambrinuksen Pühaste-hyllystä nappasin tämänkin houkuttelevan balttiportterin. Etiketissä mainitaan aasialaiset mausteet ja toffee, aika houkuttelevaa. Väri on mustaa, vaahto katoaa hetkisen kuohuttuaan vaalean ruskeana. Tuoksussa on mausteita laidasta laitaan, lakritsia ja mallasta nyt ainakin.  Maussa on makeaa paahdetta, tummaa suklaata, kanelia, korvapuustia, alkoholia, piparkakkua, soijaa, pippuria ja varmaan jotain muutakin, päällimmäisenä leijuu hento toffee.  Maisteltavaa riittää, nopeasti alkaa lämmittää poskia ja korviakin. 0,33 l, 10,5 %, 5/5

Laitilan Kukko Challenger Ale Single Hop

Laitilan yhden humalan ale on kuparista, vaahto valkoista. Tuoksuu makealta, toffeelta vähän. Ensihörppy maistuu maltaiselta. Brittitunnelmaa löytyy reilusti. Tuopilliseen sopivaa katkeroa, ei sellaista liiallista tykitystä, vaan sopivaa helppoa juotavaa, pubissa voisi ottaa toisen tuopillisen. 50 cl, 5,0 %, 3/5

Cervezas La Sagra Ramblers Reserva Artesana

Madridilainen matkamuisto on paikallisen Dia-supermercadon ylähyllyltä löytynyt ale. Lasiin kaatuu aika kirkasta oranssia, pienellä vaahdolla. Tuoksussa on mallasta ja toffeeta. Ensihörppy sanoo että maku on lyhyt, makea, hedelmäinen ja toffeinen, ei kovin raikas kuitenkaan. Toistot todistavat että ei tämä nyt ihan pahaakaan ole, jotain mukavaan katkeroa. 13 EBC, 25 EBU, 6,5 %, 3/5

Thornbridge Pardus Pecan Pie Imperial Stout

Alkon hyllyllä oli muutama brittiläisen laatupanimon olut. Maisteluun valitsin pikimustan pekaanipähkäpiiras-stoutin. Vaahto on kevyttä mutta runsasta ja katoavaista. Tuoksu on toffeinen, kahvinen, paahteinen, makea, maltainen ja mitä vielä. Maku on tuoksun vaimeampi versio, vähemmän makeutta enemmän kuivuutta ja suklaata. Jälkimaku on jotenkin kupliva, kuivahko, mutta alun tuoksua mukaileva. Pähkinäisyyttäkin ilmestyy mukaan. Kyllä tätä pitää maistella lisää. 440 ml, 8 %, 5/5

Põhjala / Sofia Electric Baba Tonka Imperial Stout

Virolais-bulgarialainen tonkapavuilla maustettu musta stoutti kuohuaa vaimeasti ruskealla. Tuoksussa on karamelliä ja makeutta. Ensihörppy tuntuu suussa öljymäiseltä, alkoholia, vähän mämmiä, toffeeta, tonkapapuja ja vähän kuivia hedelmiä. Makua on paljon ja se on voimakasta, sokerisuus tahmaa alahuulen lasin pintaan. 330 ml, 12 %, 4/5 

Rocking Bear Reposaari Double Hazy IPA

Lauantai-iltapäiväolut on Alkosta ostamaani porilaista IPAa. Väri on kuparinen ja vaahto on reilu ja tyylikäs kestävä matto oluen pääällä. Tuoksuu pihkaiselta kuusikolta ja vähän toffeelta. Maku on myös havuinen, hiilihapottumuus vahvistaa tai lätistää makua, miten nyt joka toisella hörpyllä asian kokee.  Tuplasumeutta ei kyllä näy. Jälkimaku on rennon humalainen. Pienen googlettelun jälkeen vaikuttaisi siltä että panimon toiminta on loppunut. 0,33 l, 7,7 %, 4/5 

Big Belly Liquid Desserts 08 Salted Fudge Hazelnut Brownie Porter

Alkosta löysin tyylikäsetikettisen hollantilaisen jälkiruokaportterin. Oluen join kyllä alkupalaksi kun sytyttelin grilliä. Olut on mustaa, vähän ruskeaa kajoa. Vaahto on tiivis ohut kermaisen oloinen huttu. Tuoksussa on hasselpähkinää. On kyllä houkutteleva tuoksu ja ulkonäkö. Maku on mahtava, pehmeää, pähkinää, toffeeta, mutta ei liian makeaa, vähän paahdetta, keksiä ja hentoa lakritsaa. Ymmärrän panimon nimen helposti, olut valuu täyttävänä vatsaan. Tänä vuonna ei kyllä glögiä tule juotua, jos Alkossa on vielä tätä herkkua. 33 cl, 10 %, 5/5

Pyynikin Premium IPA

Olikohan se uutiset Pyynikin Brewhousen ilmestymisestä Eteläespalle vai mikä, kun kaupasta tuli poimittua tamperelaisen panimon IPAa. Oluen väri on punertavaa, aika sameaa, vaahto on tiivistä valkoista pikkukuplaa. Tuoksu on toffeista. Maku on maltaista ja humalaista, aika jyräävää jotenkin yrttimäistä ja greippistä humalointia, aika kuivaa, jälkimaku on kuiva. Makua on paljon, mutta ei ihan osu makuhermoon, ehkä jonkun ruoan kanssa olisi parempaa. EBU 40, EBC 12, 500 m, 4,2 %, 3/5 

Panimokiiski Kapina APA Helposti Lähestyttävä American Pale Ale

Hirvivaaramerkillä koristellun etiketin huomasin vasta kaadettuani punertavaa olutta tuoppiin. Tätä APAa olen katsellut S-marketissa monesti ja ajatellut että ensi kerralla nappaan kyllä tuon. Olut vaahtoaa kivasti, tuoksu on makean karamellistä.  Ensihörppy tuo mieleen sanan pehmeä. Maussa on edelleen toffeenmurusia, vähän humalan katkeruutta, joka vahvistuu jälkimaussa. Välillä tuntuu vähän ohuelta, vaikka jälkimaussa aluksi puuttuvat humalat ryhdistävät kokonaisuutta.  500 ml, 5,5 %, 4/5

Nöösker Needles To Say Pine-infused IPA

Viron Adaveressä toimiva Nöösker-panimo on kehitellyt IPAn, johon on uutettu männyn neulasia. Hämeenlinnan ollessa Suomen kuumin paikka, piti tietysti ryhtyä puutarhahommiin, joten olut toimi mainiona palkintona hyvin suoritetusta työstä. Olut on kauniin oranssia, vaahto kuplii isolla ja se säilyy kuitenkin hyvin. Tuoksussa on makeutta, voiko männyn neulanen ollakin makeaa. Maku on jännittävästi mietoa humalaa ja männyn pihkaa, jotain mausteita, vanhaa toffeeta, pientä laihuutta. Jotenkin tulee mieleen miellyttävän erikoisesta vähän mausteisesta mausta sana kamfertti, siis maistuu ihan kamferttitipoilta. En ole kyllä tietääkseni niitä koskaan maistanut. Erikoisolut on.  330 ml, 6,1 %, 4/5

Cape Brewing Co Mandarina Bavaria IPA

Eteläafrikkalaista olutta ei ole ennen tullut maisteltua. Alkosta nappasin joskus houkuttelevan oranssi-etikettisen IPAn. Etiketti kertoo että olut on Afrikan ensimmäinen saksalaistyyppinen IPA, ok. Olut on harvinaisen kirkkaan kuparista. Tuoksu on makea. Suussa olut huomauttaa että tässä on nyt sitten reippaasti hiilihappoja. Sitten makeutta, jotain toffeeta heiluu mielikuvissa ennen lopullista mandariini-iskua. Humala on tietysti sitrusväritteistä. Jälkimaussa on vielä vähän greippiä. Aluksi hiilihapot vähän häiritsevät, mutta lämmitessä ne tasaantuvat ja olut paranee, jotenkin bitterimäinen tunnelma.  44 cl, 6,5 %, 4/5

Omnipollo x Buxton Original Double Vanilla Ice Cream IIPA

Pullollinen.fi ja 1200. olut, olisiko aihetta pieneen juhlaan, on. Olutkellarista nostin juhlan kunniaksi vanilja-imperial-IPAa, vähän jopa pelottava yhdistelmä. Pehmisjäätelö etiketissä antaa vähän pientä käsitystä että olut on jotain jäätelöistä. Tuoksu on selkeästi vaniljaa, vähän toffeetakin. Maku on myös vaniljainen, missä humalat, vaniljako ne peittää? Mukana on reippaasti trooppisia hedelmiä, mangoa ja papaijaa ja mitä näitä nyt on.  Makeutta löytyy, humalat peittyvät. Special-yhdistelmä lämmittää poskia lopuksi. 33 cl, 8 %, 3/5

Sonnisaari Humalauta! Mosaic IPA DDH

Sonnisaarimaisesti nimetty kiroiluolut tuoksuu hedelmäiseltä. Väri  on selkeä oranssi. Vaahto on vähän heikko, mutta sitkeä. Maussa on hedelmiä, ananasta ja sitrusta. Makeaa toffeeta erottuu mausta, mallasta on rungossa. Pehmeys saa jälkimaussa kuivuutta kylkeensä. Ihan hyvää, mutta parempaakin on Sonnisaarelta syntynyt, rima taitaa nousta korkeammalle kun etiketissä on Sonnisaaren härkä. Humalat ovat DDH:sta (double dry hopping) huolimatta kohtuulliset, pikkuhiljaa humalat valtaavat nielun. Paranee vaan loppua kohden. 330 ml, 7,4 %, 5/5

Theakston Old Peculier The Legendary Ale

Kesän ensimmäinen lenkkeily antoi mukavasti potkua ja oikeutusta nauttia yksi olut terassilla. Arkadian Alkosta ostin aiemmin ihan nimen perusteella tämän oluen. Brittiläinen vanha erikoinen on yllättävän lähellä mustaa, joskin ruskeaksi paljastuvaa alea. Olutkellari-blogi on oluesta aiemmin blogittanut ja avannut jutussaan vähän oluen nimeämistä ja panimon tarinaa. Itse otin oluen suoraan jääkaapista, ehkä olisi pitänyt vähän antaa ensin lämmetä. Makua voisi sanoa vaimeaksi tai täyteläiseksi. Mallasta on ensin, sitten hedelmäää, lievää humalaa, yhdistelmä on täyteläinen ja rauhoittava. Jos tunnelman hämeenlinnalaisella kotiterassilla voi sanoa oluen voimalla kääntyvän brittipubiksi, niin olut ei ole huonoa.  Mallas, limppumaisuus ja hedelmät yhdistyvät ja mukaan hyppää vähän toffeeta ja lopuksi vähän humalaa. Jos jossain pubissa on tätä, niin tunnelmankin takia täytyy maistaa. 500 ml, 5,6 %, 4/5

Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 12

Toinen tämän skotlantilaisen craft beer -panimon musta olut muistui heti mieleen kun tutkailin tämän oluen etikettiä. Olut on mustaa, vaahtoa ei juuri kerry. Tuoksu on moninainen, toffeen makeutta, turvetta, olisiko viskiäkin, kahvia, suklaata ja salmiakkia. Maku toistaa tuoksua. Lakritsaa, kahvia, suklaata, tujaus viskiä. Viski on mukavasti vain taustalla, ei pääosassa, mutta makuvalikoimasta sen voi halutessaan nostaa esille. Hieno olut on kyllä. Onnistunut viskitynnyreissä kypsytetty olut. Mukava lämmin viskimäinen jälkimaku lämmittää vatsassa saakka. Kai se on uskottava että olutta ja viskiä voi yhdistellä. Olut on odotellut vuoroaan jonkin aikaa, pulossa on numero 18836 ja parasta ennen päivämäärä on Sep 2017, eipä tämä olisi varmaan huonontunut vaikka olisi vähän mennyt ylikin. 330 ml, 8 %, 5/5

Panimo Hiisi Pirunpelto Kivibock

Alkosta keväällä löytynyt vahva lager tai bock on väriltään tumman kuparinen, pienella vaahdolla. Tuoksu on maltaisen toffeinen. Maku on pehmeä, tuntuma on siirappinen ilman ällömakeutta, makeus on sopivaa. Maku on tuoksun kaltainen, mallasta ja toffeeta, jälkimmäistä kohtuudella. Vahvemmalta tämä tuntuu kuin etiketissä on merkitty, maanläheistä. Ihan ok, mutta ei mitenkään erikoista. Valmistuksessa on käytetty kiuaskiviä jossain vaiheessa, mutta kiuaskiven makua en löytänyt. 330 ml, 6,5 %, 3/5

Kees Caramel Fudge Stout

Vapunaaton juhlintaa rauhoitin hollantilaiselle suklaastoutilla. Väri on musta ja vaahto on heikko, tuoksussa on kaakaota. Ensimmäinen hörppy paljastaa että kyseessä on vaan yksinkertaisesti huippuolut. Maku on pehmeää, kuivaa kaakaota, vai onko se humalia. Rauhallinen, pehmeä, täyteläinen, voimakas ja kestävä olut soljuu nieluun hitaasti lipuen. Voimakas maku antaa mahdollisuuden nautiskella rauhallisesti, toffeen makeus ja suklaan kitkeryys ovat täydellisessä sopusoinnussa. 330 ml, 11,5 %, 5/5

St-Ambroise Erable

Montrealilaisen McAuslan-panimon vaahtera-olut oli kauniin vaahterasiirapin väristä ja sitähän tämän oluen maustamisessa on käytettykin. Tuoksussa oli mallasta, vaahto oli lyhytikäinen. Maku oli makeaa, jotenkin juodessa alkoi pelottamaan että jostain pulpahtaa klöntti vaahterasiirappia. Maussa oli toffeeta ilman suolaa. Kanadalaiset mainostavat nykyään että Canada is already great, tämä olut varmaan voisi upota etelärajanaapureille. Yritin kovasti miettiä että missä tilanteessa tällainen mallassiirappi on oikeastaan tarkoittettu nautiskeltavaksi. Loppua kohti nostaessa lasin huulille pölähti nenään toffeeta, makua alkoi siinä vaiheessa vähän pelätä. 341 ml, 4,5 %, 2/5