Ridgeway Lump of Coal Dark Holiday Stout

Hiilenmusta brittistout kuohuaa samettisella ja kermaisella vaahdolla. Tuoksu on kypsän maltainen. Maku on paahteisen maltainen, ihan pieni salmiakkinen häivähdys pirskahtaa välillä esiin.  Kokonaisuus on konstailematon, maku vaan tuntuu paremmalta loppua kohden. Makeus ja suolaisuus ovat hienosti tasapainossa, lakritsi kurkistaa aina hörpyn lopussa. Juominen on miellyttävää.  50 cl, 7,5 %, 5/5

Koulu Himo-opiskelija

Turkulainen pils on kullankeltaista ja se kuohuaa pienikuplaisella vaahdolla. Tuoksuu reippaasti sitruunaiselta ja hedelmäiseltä. Hörppiessä maku täydentyy maltaisuudella, humalointi on voimakasta. Yksinkertaisesti hyvää, paljon makuja, tasapainoinen olut laittaa miettimään että kyllä koulun penkille kannattaa palata. 0,5 l, 5,6 %, 5/5

Pühaste Mana New Zealand Pilsner

Tartolainen uusiseelantilaista humalilta humaloitu pilsneri on hailakan keltaista, vaahto on valkeaa ja kestävää. Tyoksusta löytyy sitrushedelmiä, humalaa, kuusipuuta. Ensihörppy tuntuu jotenkin ponnettomalta, mutta toistojen myötä olut osoittautuu maistuvaksi. Löysyys on jonkinlainen ansa,  josta löytyy mukavaa humalaisuutta. Selkeästi tästä tasapainoisuudesta voisi nautiskella useammankin tölkillisen. 0,33 l, 5,0 %, 4/5

Tuju Vermont Ravit Lähtö #16 Neipa

 Lappenrantalainen neipa on sameaa keltaista, vaahto on kirkkaan valkoista. Nimi on vaan ärsyttävän hauska, samoin on etikettikin. Tuoksu on pirteää hedelmäcocktailia humalareunuksella. Maku on kuten tuoksukin. Kokonaisuus on tasapainoinen, hedelmäisyyttä, sitten jälkimauksi jää enemmän havuja. Ostin tölkillisen Alkon lippulaivamyymälästä Kampista, olikohan siellä vähän valikoima supistunut, no ei näemmä haitannut, kun tämäkin sieltä löytyi. Lappeenrantalainen panimo on kyllä merkittävä paremmin muistiin ettei jää jatkossa vaan väliin. 440 ml, 6,5 %, 5/5

Beer Hunters Mufloni CCCC NEIPA

Neipa on sameahkoa keltaista, vaahto valkoista. Tuoksuu sitruksilta, hedelmiltä ja humalilta. Takaterassille paistaa aurinko. Lähtökohta on siis hyvä. Maku on syvä, kirpeä humala, hiilihapot, appelsiini, sitruuna, greippi, mallas tasapainottelevat mukavasti. Jälkimaku on lyhyt, hiilihappoinen sima. Humalina etiketin mukaan ovat citra, comet, chinook ja cascade, miellyttävää helppoa. IBU 35, EBC 12, 440 ml, 6,0 %, 4/5 

Maku Milky IPA

Linnunradan laidalla oli tänään sitten huhtikuista lumenluontia vuorossa. Laktoosilla maustettu IPA kuohuaa komeasti. Olut on ruskeanoranssia sameutta. Tuoksuu hedelmäiseltä, mangolta ehkä, hiukan puuhalosta on irronnut lastuja.  Maussa mallas, kevyet hedelmät, ruohot, makeus ja humalat ovat hyvin tasapainossa. Kuusihalot on aika katkeria. 0,33 l, 5,3 %, 3/5

Level Eleven Next Level #04 Deep Lemon Sour

Lohjalainen matkamuisto kaatui lasiin kauniin oranssina ja vaahtosi valkeana. Jostain syystä kaadon jälkeen jäin kuuntelemaan lasin pitämää poreilua, vähän niin kuin vissytölkki. Tuoksu on marjainen ja sitruunainen. Hörpyllä saa poreilun äänen katoamaan, mutta pian se palaa.  Maku on happamahko, pirteä, sitruunainen, salamakea. Olisipa kesä. Mukavasti happamuus ja makeus on tasapainossa tässä raaseporilaisessa hapanoluessa. 0,33, 5,0 %, 4/5

Mikkeller Baghaven Guavaja

Mikkellerin kuukausiboxin erikoisin olut on saanut alkunsa Mikkellerin Baghaven-nimisestä panimoravintolasta. Se on nähtävästi erikoistunut spontaanisti käyviin hapanoluisiin. Guavaja kaatui samppanjakorkkisesta pullostaan kauniin oranssina. Vaahto on valkoista kuplintaa, mutta se katoaa melko nopeasti. Pullonpohjalla on reilusti hiivaa. Tuoksu on sitruunainen ja guavamainenkin kai. Maku on hapanta ja makeaa yhtaikaa ja kirpeän sitruunaista. Kirpeitä makuja täydentää erikoinen makukirjo, kuivuutta, metallia, laastia, reilusti sitruunaa, hiilihappoa, suolaisuutta ja kaikki kuitenkin täydellisesti tasapainossa. Jotenkin siideriä ja kuivaa valkoviiniä, tequilaa ja kuohuviiniäkin löytyy tämän oluen mausta. 375 ml, 7,4 %, 5/5

Maku Amorphis Legacy Of The 1000 Lakes

Maku Brewing toimitti blogistille 4-packin pale alea. Olut on jo panimon kolmas yhteistyöolut Amorphis-bändin kanssa. Tämä Beer from the North Side juhlistaa Amorphiksen 30-vuotista rokkausta. Bändi on kyllä jäänyt oman musiikkitutkani ulkopuolelle, joten Spotify korjasi nyt tämän virheen. Oluen värinä on hitusen punertava aavistuksen samea oranssi. Vaahto on mukava valkoinen kerros, jota voi sitten nuoleskella ylähuulesta pois. Tuoksussa on hedelmäistä makeutta. Ensihuikka kertoo jotenkin että nyt on ulkomaista olutta, jotenkin bittermäistä pehmeyttä. Maku on vahva, alun pieni hedelmäisyys, maltaan lempeys sekä lopussa humalien hellä kosketus kitalakeen, täydellistä tasapainoa. Yksinkertainen ja tehokas, sellainen on tämä tuusulalainen olut, jotenkin lämmittää. Amorphis-bändin musiikki vaatii aika paljon lisäkuuntelua että alkaa aueta, olut ei kyllä vaadi mitään. Toinen tölkillinen on pakko aukaista että saa laadun varmistettua, koska tämä on etiketin mukaan handmade while headbanging. 0,33 l, 5,0 % 5/5

Salama Morphosis 005 Guava Sour

Pien-olutkaupassa vieraillessa silmät lukittautuivat espoolaisen panimon aivolabyrinttikuvioiseen sour-tölkkiin. Tölkin sisältö on samean keltaista ja siististi vaahtoavaa olutta. Tuoksu on reippaasti hedelmäinen, kyllä se varmaan on guavaa. Maku on samalla linjalla, trooppista hedelmää, veriappelsiinia, makeaa greippiä ja jotain umamia. Maku tasapainottelee happamuuden ja sitä kannattelevan makeuden välillä. Aikamoinen hedelmäkeitto. 440 ml, 5,5 %, 4/5

Axiom Brewery Gonza Pale Ale

Prahanreissulla poikkesin Zizkovin kaupunginosassa olevassa Beergeek-baarissa, siellähän oli hienot olutvalikoimat, reilut 30 hanaa. Baaritiskin vieressä olevasta kaapista nappasin pari tölkillistä matkamuistoksi. Gonzo-journalistihenkisesti nimetty olut on ruskehtavaa, mutta päälle rakentuu todella tiukka valkoinen ohut vaahtohattu. Tsekkiläinen olut tuoksuu puiselta, hitusen hedelmäiseltä ja ihan hippuisen hiivaiselta, aika sekavaa. Sitten ensihörppy muuttaa tunnelmaa, pehmeää ja sopivasti hiilihappoja. Makuna on niukasti etelän hedelmiä, maltaisuus tuo vähän makeutta ja jälkimaku kertoo että humalia ei ole unohdettu. Kokonaisuus paranee hörppy hörpyltä, jälkimaku kuivattaa mukavasti eli pakottaa nopeaan uuteen hörppyyn. Onnistunut kokonaisuus, juotavuus ja makupaletti ovat hienosti tasapainossa. 0,5 l, 5,5 %, 5/5

Brewski vs Spike Creamy Carousel

Ruotsalaisen Brewski-panimon etikettitaide on siirtynyt tyylikkääseen kapeaan tölkkiin. Tölkillinen löytyi Pienestä. Olut on syvän tumman punaista, vaahtoa on jonkun verran. Tuoksussa on vadelmamehua. Aikamoista mehua tämä on, vaikka kyse on kait Berliner Weissesta. Maussa on vadelmaa ja punaherukkaa. Mukavasti happamuus ja makeus tasapainottelevat. Onhan tällainen mehu kaukana perinteisestä olutkäsityksestä. Jotenkin ruotsalainen olut kuitenkin onnistuu koukuttamaan, kyllä toinen tällainen voisin Pienen terassilla mennä kevyesti. Etiketin on taiteillut @gingerman. 330 ml, 4,7 %, 4/5

Tanker Dehydration Yuzu And Lemon Goze

Tanker on tölkittänyt oluensa tyylikkäästi, musta tölkki vaikuttaa hienolta, arvokkaammalta. Samean oranssi olut ei vaahtoa ollenkaan. Tuoksu on oikein hedelmäinen. Nimi lupailee kuivuutta, mutta ihan saharalaiseen meininkiin ei mennä. Maku on lievästi suolainen, enemmän hedelmäinen tai sitruunainen, fiksumpi sanoisi varmaan että yuzumainen. Oikein juotavaa, makeus ja suolaisuus tasapainottelevat, makeus tuntuu ensin ja jälkimaussa on siiten enemmän suolaa. Onpas hyvää. Jossain vaiheessa kuitenkin huomaa että oluessa tarvitaan myös vettä, mutta se lieneen janonsammutuksessa pakollista, kyllä tätä voi suositella.  IBU 35, 440 ml, 5,5 %, 4/5

Unclebrew Can U Fix Seed? Pomegranate New England IPA

Granaattiomena on hiipinyt tietoisuuteni vähitellen. Nettivideot tarjoavat erilaisia tapoja jolla sen siemenet saa kätevästi talteen omenan sisältä, jotain houkuttelevaa niissä on. Setäpanimo on nettisivujen mukaan perustettu Tel Avivissa, mutta toimii Virossa. Tämä olut on pantu Kolk-panimolla ja maustamiseen on käytetty granaattiomenamehua. Olut on väriltään vähän sameaa oranssia. Lasin pintaan ilmestyy reilusti kuplia ja päälle vähän vaahtoa. Tuoksu on reippaan hedelmäistä, eiköhän pääaromi ole granaattiomenaa. Maku on sama kuin tuoksussa, happamuus valtaa suun pienen poreilun jälkeen. Todella tasapainoinen olut, kaikki palaset on kyllä kohdallaan. Hedelmien makeus ilmestyy humalan katkeruuden jälkeen uudestaan. Ei tässä ole mitään fixattavaa. Ostin pullollisen Tarton õllepoodista. IBU 50, 330 ml, 5,6 %, 5/5 

Raudonų Plytų Bocmano Ūsai Amerikietiškas IPA

Liettua Klaipedassa pantua amerikan IPAa kaatui lasiin perjantain kunniaksi. Olut on tumman oranssia ja tuoksuu hedelmäiseltä ja sokeriselta. Maku on hedelmäinen, sitruunaa, hapantahan tämä oikeastaan on. Uutta huikkaa ottaessa kyllä mallasta on reilusti, no makuja on paljon, ja ovathan osaset hienosti tasapainossa. Toisaalta makujen harmoniaan ei oikein pääse mukaan, on niin paljon maisteltavaa. Vähän simafiilis tulee mieleen. 22 EBC, 45 BU, 330 ml, 6,0 %, 3/5

Mikkeller No Cow On The Ice Gluten Free

Työviikon päätteeksi yksi hyvä olut maistuu aina. Mikkellerin IPAn etiketissä on luisteleva lehmä jäällä vaikka nimi viittaa päinvastaiseen, ehkä etiketissä jää on vähän ratkeamassa, joten ehkä nimi sitten lopulta pitää paikkansa. Olut on tyylikkään ruskeanoranssia ja vaahto on tiivis ja valkoinen, kaunista. Tuoksussa on makeaa hedelmää. Maussa on hedelmäistä humalaa, persikkaa, makeutta, henkäys greippiä ja jälkimaussa humalia ja pientä kitkeryyttä, silti olut on lempeää niin kuin lehmän henkäys. Jälkimaku on sopivan painava. Kaikki on tasapainossa. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Lehe Väike Kollane Draakon Spiced Sour Ale

Matkamuisto Tartosta, olut on virolaista, tosin panimo on aika lähellä Tallinnaa, on oranssia ja vähän sameaa. Vaahtoa ei oikein synny ollenkaan. Tuoksu on mausteinen ja vähän erikoinen tai hiivainen. Kurkumaa on etiketin mukaan mausteena. Muistaakseni Turkin maustebasaareissa piti juuri olla tarkkana, kun sahramia kaupitellaan, niin turistille kelpaa hyvin kurkumakin. Olut on tietty nimensä mukaisesti hapanta, mutta jokin tasapainottava makeus tekee  sitruunaisesta oluesta helposti juotavaa. Tuoksussa vilahtaa vähän chilikin. Alun pienen vetisyystunteen kadottua mausteiden taakse, olut parantaa loppua kohti. Etiketissä on lupaavasti lohikäärme ramen-keittokulhossa. Erikoista ja ihan hyvää mausteolutta. 330 ml, 4 %, 4/5

Mikkeller Hallo Ich Bin Berliner Weisse Raspberries

Eilisen berliiniläisen punainen veli piti maistella pikaisesti. Väri on vähän samea punaruskea ja vaahto on haalean vaaleanpunainen. Tuoksussa hapanta marjaa, sama tunnelma on myös maussa. Hapahko marja ja makea sokerisuus tasapainottelevat onnistuneesti. Mehuksi liian hapanta, joten eiköhän tämä ole oikeastaan sour. Marjana vadelma kyllä voittaa mustanviinimarjan, mutta berliiniläistyyppisenä weissena cassis vie voiton. Kesäiseen hellepäivään berliiniläisellä terassilla tämä sopisi täydellisesti. 500 ml, 3,7 %, 4/5

Stadin Panimo Red Wheat Ale

Kirjahyllyn järjestelyn jälkeen oli taas hyvä syy palkita itsensä oluella. Jääkaapissa oli kylmä Stadin panimon punainen vehnäolut. Olut on kauniin ruosteenpunaista ja vaahto on täyteläinen ja kestävä. Tuoksussa on makeutta, vähän simaakin. Maku on täyteläinen, makean mallaksen ja sitrunaisen humalan tasapainoa hakeva. Vähän liika hiilihappo poreilee suussa. Ei heti uskoisi että kyseessä on perinteisen vanhan maitokaupparajan alla oleva olut, sen verran vahvalta tuntuu. 0,33 l, 4,5 %, 4/5

Strange Brew Strange Years One Year Anniversary IPA

Ateenalaisen Strange Brew -panimon yksivuotisjuhlaolut rentoutti maalausurakan pakollisella tauolla, maalin kuivumista pitää odottaa huomiseen saakka. Väri on samea keltaiseen taittuva, sanotaan että oikein kaunis. Tuoksussa on hedelmiä. Maku on pirteä, hedelmiä on paljon, ananasta ja greippiä mukavasti. Humalia on reippaasti, ne ovat pehmeitä ja täyteläisiä. Maku on täydellisesti tasapainossa. Jälkimaussa ilmestyy vielä vähän eucalyptusta. Ateenalaiset osaa juhlistaa synttäreitään hienolla oluella, etikettikin on kiva. 0,33 l, 7,3 %, 5/5