Kakola Atelier 10 Raspberry Blackberry Brett Ale

Lauantai-aamu lähti yllättäen käyntiin pienillä maalaustalkoilla ja päivän jälkeen talkoo-olut oli vähän erikoisempaa bretta-hiivalla käytettyä turkulaista hapanolutta. Väri on limunadimaista punaista, vaahtoa ei löydy. Tuoksusta erottuu hiiva ja marjat. Suussa olut on hiilihappoista, mikä paljastuu myöhemmin mukavaksi. Maku on vahva ja täyttävä, hapanta vadelmaa, jota hiivan tuoksu täydentää joka hörpyllä. Kokonaisuus on virheetön. Ei sovellu talkoo-olueksi. 330 ml, 6,5 %, 4/5

Collective Arts Ransack the Universe IPA

Kanadalainen taide-etikettiolut on oranssia ja lasin yläosaan muodostuu samettinen tiivis valkoinen vaahto. Tuoksussa on makeampaa IPAa, humalia ja hedelmiä. Maku on puhdas, sitruuna ei ole kirpeää vaan trooppista makeutta on mukana. Jälkimaku on sopivan rapsakka. Tätä olutta voi kyllä suositella. Pitäisiköhän napsauttaa toinenkin auki, sehän voi olla ihan eri makuista, voisi varmistaa vaaan. Ostin tämän Sellon Alkosta, kun olin pojan muuttotalkoissa, käykää hakemassa. Ja onhan toi etiketti ihan huippu, ainakin kaksi erilaista oli tarjolla, ehkä enemmänkin. Kerää koko sarja. 473 ml, 6,8 %, 5/5

Uiltje / Olde Hickory HIPster Squirrel Hazelnut India Porter

Vierailin Kauppakeskus Kaaressa ensi kertaa, edellisvierailu olikin kun paikan nimi oli Kannelmäen Maxi. Alkon hyllyltä löytyi muuttotalkoo-olut, joka olikin oikein houkuttelevasti koottu. Oluen nimessäkin on jo sanat hipsterit ja portteri. Oluen väri on tummanruskea, vaahto on höttöinen beige, joka katoaa nopeasti. Tuoksusta erottuu humala ja makeanpuoleinen pähkinä. Olut tuntuu liukkaalta suussa. Maku on samaa kuin tuoksussa. Hipsterimäistähän tämän on pakko olla, koska etiketissä puhutaan oravien stäshistä napatuista pähkinöistä. Maku on onnistunut sekoitus paahteisten maltaiden, humalien ja pähkinöiden välillä. Juodessa kyllä vähän unohtuu että tämähän on nimen perusteella portteri. Humalien pehmeys miellyttää, pientä makeutta jälkimaku kaipaisi.  330 ml, 6.5 %, 4/5

 

NanoPruul Troopika American Pale Ale

Juhannusaaton perinteiset puutarhanhoidolliset työt pistivät hien virtaamaan ja kuusenneulaset niin mukavasti pistelemään, että palkinnoksi  avasin kylmän virolaisen pienpanimo-oluen. Panimon koko on nano, eli taitaa olla aika pieni panimo. Pienuus ei kuitenkaan haittaa oluenpanoa. Etiketissä kiemurtelee trooppisia värikkäitä käärmeitä, eivät pelota vaan olut kaatuu lasiin. Troopinen olut on meripihkaista väriltään ja  se kuohuaa pullosta kaadettaessa todella reilusti beigenä. Tuokusssa on tietysti trooppisia hedelmiä. Maku on lämmin, mangoa ja jotain muita hyvin kypsyneitä hedelmiä. Maltaan makeuteen sotkeutuu hedelmien makeutta, humalat ovat taustalla ja ponnistavat esiin jälkimaussa. Talkoojuomaksi ja janojuomaksi olisi voinut olla kevyempää, tämä täyttää suun kokonaan. Pullolisen ostin jostain virolaisesta supermarketista. IBU 32, 330 ml, 5,9 %, 4/5

Lehe Keelatud Armastus Hefeweizen With Lime

Päivän siivoustalkoiden jälkeen vihdoin pääsi kotiin ja hetihän oli juhlistettava alkanutta syyskuuta todellisella kesäoluella. Vironkielen taitoni tulkitsee nimeksi kielletty rakkaus. Se on vähän likaista ja reippaasti kuohuvaa, olut siis. Tuoksussa on limen happamuutta. Maussa on vehnäoluen runko ja siihen on virolainen panimo, roiskauttanut reilusti meksikoväriä, limeä on reippaasti. Mukana on reippaasti myös korvapuustia. Onnistunut sekoitus. 330 ml, 5 %, 4/5

Mallaskosken Panimo Black Wheat Blueberry

Taloyhtiön kevättalkoiden jälkeen terassin auringonpaisteessa maistui mustikkainen vehnäolut. Black Wheat oli kolanväristä, tosin mustikan sinipuna heijastelee auringonpaisteessa välllä. Tuoksusta tunnistaa vehnäolueksi. Venhäoluen banaanit ja hiivat jäävät taustalle. Lasin pinta tuntuu tahmealta, mutta maku ei ole makea. Mustikkako tässä nyt sitten jyllää, maku on erikoinen tai sekava, mustikka onkin hapanta. Mustikat jatkossa piirakkaan ja vehnäoluet hiivaisina. 33 cl, 6 %, 2/5

Panimo Hiisi Humulus Lupus Double IPA

Talkooharavointien päälle, ennen ribsien grillausta teki mieli vähän olutta. Syntymäpäivälahjapaketista löytyi jyväskyläläinen tumman oranssi dipa, joka täytti mieliteot. Olut on kunnon tuplaipaa, eli humalat jyräävät. Mutta runko tuntuu silti makealta, pientä hiivaakin maistuu. Alkoholikin antaa kyllä liikaa viitteitä itsestään. Takaetiketissä suositellaan Maj Karman Kauniita kuvia, hauskaa juttua muutenkin, mutta Spotifyihin saakka suositus ei yltänyt. Hyvää, mutta toisen pullollisen juominen olisi vähän liioittelua. 330 ml, 9,0 %, 4/5

Centennial IPA Founders

 Mietoa pihkaa, olisiko tuossa uusi makuidea Coca-Colalle? Foundersin versio aiheesta on einiinmakeaIPA, havua, pihkaa, katajaa rauhoitti mieltä taloyhtiön talkoiden jälkeen, varsinkin kun aamun Hämeen Sanomien tekstaripalstalla joku taloyhtiön osakas kiitteli että onneksi talkoihin ei olepakko osallistua, kun joutuisi katsomaan juoppojen örvellystä. Ehdotin että hallitus voisi kerätä 13. vastikkeen jos osakas ei osallistu talkoisiin, 14. ja 15. vastike voisi mennä ihan siinä samassa. Ehkä IPAssa voisi olla ryhdikkäämmin makua. Juu ja talkoihin osallistujat siistivät  taas osallistumattomienkien puolesta.  335 ml, 7,2 %, 4/5

Valentins weißbier Premium Hefeweissbier Dunkel

Mielestäni oluen nimessä on pientä ristiriitaa weißbier ja dunkel, mutta olut on maultaan ristiriidaton. En tiedä mutta jostain syystä mieleen tulee sahti, vain vähä hiilihappoa, sopii hyvin taloyhtiön talkoiden päätösjuomaksi ja lätkäpelin seurantaan, vaikka USA juuri tasoittikin. 50 cl, 5,3%, 4/5