Anderson's Pippin Ain't Easy

Syntymäpäiväjuhlien tauottua nappasin olutkellarista varaamani virolaisen ipa-tölkillisen nautittavaksi. Oluen nimi taitaa viitata chicagolaisille koripallokentälle? Olut vaahtoaa kirkkaan valkoisella ja väritys on kaunis ja kirkas oranssi. Tuoksu on trooppisen hedelmäinen. Maku on samanlainen, pehmeä ja raikas, lievästi makeahko ja hiilihappoinen, tietysti mukavan humalainen. Makuina on ainakin lempeä sitruuna tai kuivahko appelsiinin valkoinen  kuoriosa. Olut täyttää suun myös maullaan, kuplintaa on reilusti. Jälkimaku on mukavan trooppishumalainen. Raikkaus vähän katoaa, mutta muut makuosaset täyttävät koloa sopivasti. 0,33 l, 7,5 %, 5/5

Fuller's Vintage Ale 2014

Pullollinen.fi täytti tänään 10 vuotta, joten 1892. blogitukseen piti valita jotain arvokasta. Lontoolainen vuosikerta-ale oli helppo valinta, vaikka  vuosia sillä ei olekaan vielä 10. Oluen väri on ruskeaa ja aika sameaakin. Olut vaahtoaa nopeana rykäyksenä vaaleana. Tuoksu on makeaa hedelmää, vähän jouluista taatelikakkua. Maistuu ensin maltaiselta makeudelta, kyllähän sitä taatelikakkua on maussakin. Aika lämmittävää, täyteläistä ja täyttävää.  Humalat löytyvät lempeänä vasta jälkimaun jälkihuurussa. 10 vuotta, pistää vähän miettimään mennyttä ja tulevaa. Joskus päätin nimetä itseni huumorilla johtavaksi olutblogistiksi erästä paikkallista jääkiekkoanalyytikkoa mukaillen. Sen verran on tullut opittua että aika vähän sitä ymmärtää näistä oluista, Sihvonen kyllä ymmärtää jääkiekosta enemmän. Mutta täytyy jatkaa vielä tätä olutkulttuuriin tutustumista, luotan että vähitellen sitä oppii. En enää arvaa käyttää tuota johtava-nimitystä, sen verran on tullut opittua muilta blogisteilta. Juhlaolut on kyllä juhlavaa, olisiko siinä uusi nimitys juhlava blogisti.  500 ml, 8,5 %, 5/5

Flensburger Weizen

Vanhemmat muistivat syntymäpäiviäni osuvalla lahjalla, kassillinen erikoisoluita osui ja uppoaa myöhemmin. Saksalainen vehnäolut on pakattu pikkuiseen patenttikorkilliseen pulloon. Korkki aukeaa nasevasti posahtaen. Lasissa olut tasaisen oranssia, vaahtoa on, mutta vähän. Tuoksussa on vienoa banaanisuutta, muitakin hedelmiä ja vähän makeahkoa mallasta. Maku on tuoksun kopio, hiilihappo ryydittää hiukan. Miellyttävää lievää makeutta, ei yhtään hiivaa, siten ehkä liian helppo, sellainen aloittelijan vehnäolut. 0,33 l, 5,1 %, 4/5

Benediktie Hell Helles Lagerbier

Pojalta syntymäpäivälahjaksi sain saksalaista lageria. Tuoksu on makeisen maltainen, mutta jotenkin miellyttävä. Vaahto kasvaa valkoiseksi kerrokseksi kirkkaan oluen päälle. Ehkä sittenkin Oktoberfest voisi olla ok. Maku on makea ja erityisen pehmeä, olisikohan paras juomani helles. Oluessa ei ole mitään ylimääräistä.  Pullollisen poika on näköjään oppinut. Takaetiketissä on paljon outoja merkkejä, olisikohan thai-kirjoitusta, munkit varmaan nähneet Suomen ja Thaimaan samaksi markkina-alueeksi.  0,5 l, 5 %, 5/5

Morland Old Crafty Hen Oak-Aged Vintage

Lontoon tuliainen suoraan West Hampsteadin Tescosta olkoon kannanottoni maitokauppaan tuotavista vahvoista oluista -kansalaisaloitteesta, jota siis kannatan. Tescon oluttarjonta oli kyllä heikko, paljon vähäisempi kuin oman S-markettini, se tuntui olevan tyyli kaikissa tuoteryhmissä. Kovin korkealle odotukset eivät kohonneet, kun valitsin tämän oluen. Tuoksu on toffeinen. Oluen väri on kirkas ja tumma. Maku on paksu, maltainen ja toffeinen. Kuningatar Elisabeth voisi hyvin kietaista tällaisen yhden tällaisen huiviinsa juhliessaan syntymäpäiviään, jotenkin sellainen vanhan kansan tunnelma tästä tulee. Jälkimakuna tulee mukava röyhtäys. Alkoholi ei maistu, mutta lämmittää. Tätä meidänkin S-Markettiin, kiitos. 500 ml, 6,5 % 5/5

Mikkeller Stateside IPA

Pullollinen hyvää olutta kyllä piristää mieltä. Syntymäpäivälahjaksi saatu IPA oli jäänyt olutkellariin odottelemaan vuoroaan. Ruskehtava sameahko olut kehitteli suojakseen hienon kestävän vaahdon. Maku on havuinen ja pihkainen, yksinkertaisen hyvä. Katkeruutta tasaa jotenkin piilevä makeus. Jälkimaku kiertelee takaikenissä vaatien seuraavaa kulausta. Pullollinen hupenee pian, joten on vähän kiusattava takaikeniä pidemmällä huikkavälillä. Takaetiketissä mainittiin taas De Proefin panimo, tuntuu olevan aikamoinen tae hyvästä oluesta. 330 ml, 6,9 %, 5/5

Ōllekōrs India Pale Ale

Taas marraskuun puolivälissä blogin syntymäpäivä lähestyy ja sitä on tullut vietettyä aina Tartossa ja niin tälläkin kertaa. Tallinna-Tarto -tien puolivälissä oleva Anna Kauplusin surkeanmahtava kauppa tarjosi taas olutvalikoimastaan jotain uutta. Virolainen IPA tuoksahti oudosti savukinkulta, maussa on kyllä hiukan katkeroa, mutta mieleen tulee jotenkin sana esanssi. Sitruuna häivähtää, mutta maku ei ole ok.  33 cl, 5,2 %, 2/5

Panimo Hiisi Humulus Lupus Double IPA

Talkooharavointien päälle, ennen ribsien grillausta teki mieli vähän olutta. Syntymäpäivälahjapaketista löytyi jyväskyläläinen tumman oranssi dipa, joka täytti mieliteot. Olut on kunnon tuplaipaa, eli humalat jyräävät. Mutta runko tuntuu silti makealta, pientä hiivaakin maistuu. Alkoholikin antaa kyllä liikaa viitteitä itsestään. Takaetiketissä suositellaan Maj Karman Kauniita kuvia, hauskaa juttua muutenkin, mutta Spotifyihin saakka suositus ei yltänyt. Hyvää, mutta toisen pullollisen juominen olisi vähän liioittelua. 330 ml, 9,0 %, 4/5

Óllenaut Humala Padron

Tarton iltapäivän shoppailukohde numero ykkösen eli Ōllepoodin jälkeen viereisestä Feel Good music cafesta löytyi leppoisa tunnelma ja mukavia juomavaihtoehtoja. Virolainen olut sai samalla juhlistaa blogin 2-vuotissyntymäpäivää. 2 vuotta sitten aloitin blogituksen Tartossa ja nyt kahdeksikko sulkeutui taas samaan paikkaan, vielä on monia oluita maistelematta, vähän yli 400 vasta maisteltu. Humalapatruuna on nimensä mukaisesti täynnä mäntyä ja sitruunaa, oikein hyvää. Olut on vähän sameaa, ehkä vähän hiivaistakin, makeaa ja jotenkin umpeenkasvanutta. Sitruuna ensin esittää että olisi hiilihappoista, mutta ei olekaan. 330 ml, 7,0%, 4/5

Näkymä Ōllepoodista Rüütliltä. 

Saku Tokyo

Pullollinen-blogin 1-vuotissynttäreitä juhlitaan Tartossa, juhlajuomaksi osui ei-ihan paikallinen, mutta virolainen kuitenkin. Tokyo on japanilaishenkinen makeahko riisiäkinkö sisältävä olut. Maku on raikas, vähän hedelmäinen ja jotenkin tulee mieleen nallekarkit tai kemiantuntien, olikohan ne, esterikokeet. Olut on suodattamaton, mutta suhteellisen kirkas. Sekavahko kokemus: hyvää, mutta jotenkin limaista tai liian makeaa. 

50 cl, 5,0%, 3/5