Hiisi Nuri Brut IPA

Brut IPA on itselle aivan uusi olutlajike. Eikä sillä taida olla paria vuotta pidempää historiaa edes olemassa. Jyväskyläläispanimon kuiva-IPA on kaadettaessa lähes väritöntä, lasissa väriksi paljastuu sameankirkas keltainen. Vaahtoa ei ilmesty. Tuoksu on hedelmäinen, ehkä vähän ananasta. Ensimaku on hedelmäisen humalainen, raikasta greippiä. Suussa huomaa että humalointia on reilusti, ei kuitenkaan katkeruutta liikaa, kevyttä kuplintaa. Googlailut kertoivat että kyseessä voisi olla jonkinlainen shamppanja-IPA. Kyllä tämä voisi sellaisena skumppavaihtoehtona mennä. Maltaista makeutta ei ole. mieluummin yrttistä, ehkä jopa kanervaista metsää on tarjolla. Ihan pientä hiivaisuuttakin voi löytää mausta, no tosi pientä. Jotenkin koukuttava olut, pakko ottaa uudelleen maisteluun, olisi pitänyt kaataa shamppanjalasiin. 25 IBU, 10 EBC, 330 ml, 5,5 %, 3/5

Marsalkka Vaalea Luomu Täysmallaslager

Saimaan Juomatehtaan lahjalaatikosta löytyi myös Saimaan kauniita shampanjapullonmallisia pulloja, niistä avasin saunan päälle vaalean lagerin. Väritys on kirkas ja vaahto on lievä. Maku on maltainen. Maltaisuus tuntuu liiankin makealta. 330 ml, 4,6 %, 2/5

Historic Beer 1843 Stallhagen

Vuoden päättymisen kunniaksi Stallhagenin katsaus oluen historiaan korvasi kuohujuoman. Pari sataa vuotta uponneesta laivasta pelastetusta oluesta sovellettu uusintapainos on todella kevyttä, mieleen tulee kyllä amerikkalaisesta Budweiserista kerrotut vitsit. Shamppanjakorkin avauksen vaimea suhahdus vapautti painavasta pullosta kirkkaan sameaa vaaleaa olutta pienellä vaahdolla. Hiilihapollinen viimeisen päälle suodatettu kotiomenaviini tuli mieleen. Makua on vähän, yksi lisäpiste tulee historian havinasta tai mielikuvasta. 37,5 cl, 4,5%, 3/5

Liefmans Cuvee Brut

Glögiostoksilla Alkossa eksyin jostain syystä oluthyllylle, siellä hyllyn päädyssä ollut käärepaperiin kiedottu shamppanjapullo hyppäsi mukaan. Muistan juoneeni tämän belgialaisen panimon toista jouluolutta aiemmin, Glühkriek piti lämmittää, mutta tämän join ihan viileänä. Onhan tällainen kriek-olut shamppanjapullossa aika kaukana perinteisestä käsityksestä oluesta, mutta kyllä tätäkin glögin sijasta maistelee. Väri on tumma, taittaen punaiseen. Maku on vahvan mehumainen, kirsikkainen, täyteläinen makeus peittää väitetyn happamuuden tasapainoisesti, hiilihapot muistuttavat että oluesta tässä on kysymys. Alkoholi laittaa korvat lämpiämään. Kyllä oluita on erilaisia! 37,5 cl, 6%,4/5

Bernard Celebration Lager

Tšekkiläinen pastöroimaton shampanjatyylin käy toisen kerran pullossa kertoo etiketti. Pullossa on vuosi 1597 ja tämäkään aika ei ole opettanut että miten se olut saataisiin valmiiksi ennen pullotusta? Mukavasti kirkkaan samea olut sisältää paljon hiilihappoa, se peittää tehokkaasti muut maut, ehkä se on sitä shamppanjaa. Ehkä tämä on vähän sellainen oman tiensä kulkija? Jälkimausta kai löytyy aromia. 0,5l, 5,0%, 3/5

Kvietkis Saison

Shamppanja tuoksahtaa heti alkuun, no tunnustetaan että kokemukseni mukaan kyse on mielestäni kuohuviinistä, koska tuota samppakaljaa olen todella harvoin maistellut. Venäläisen shamppanjan hiivaisuus maistuu. Kuohua riittää, pientä puun makua, tylppää, Dundulio-panimon sameaa olutta, erikoistahan tämäkin on. Nautiskeluolutta. 

0,5l, 5,5%, 4/5

Marsalkka Tumma

Tyylikäs minishamppanjapullo Saimaan Juomatehtaalta sisältää nimensä mukaisesti tummaa olutta. Kahvi tulee kyllä mieleen, mallasta maussa on jonkin verran. Tyypillisesti ohuutta tummassa lagerissa on  mutta silti suuntäydeltä makua, olisiko hopeatoffeeta, ilman makeutta, eikä tartu niin pahasti myöskään hampaisiin. Jotenkin erikoinen makuyhdistelmä, mutta ei ole pahaa, joku varmasti tykkää.  Ehkä pullosta olisi pitänyt antaa lisäpiste, mutta nyt ei herunut. Tehtiinkös tästä oluesta joku elokuvakin?

330 ml, 4,6%, 3/5