Rocking Bear Reposaari Double Hazy IPA

Lauantai-iltapäiväolut on Alkosta ostamaani porilaista IPAa. Väri on kuparinen ja vaahto on reilu ja tyylikäs kestävä matto oluen pääällä. Tuoksuu pihkaiselta kuusikolta ja vähän toffeelta. Maku on myös havuinen, hiilihapottumuus vahvistaa tai lätistää makua, miten nyt joka toisella hörpyllä asian kokee.  Tuplasumeutta ei kyllä näy. Jälkimaku on rennon humalainen. Pienen googlettelun jälkeen vaikuttaisi siltä että panimon toiminta on loppunut. 0,33 l, 7,7 %, 4/5 

Mikkeller Beer Geek Dessert

Olutkellarin vintagehyllystä nappasin lauantai-iltapäivän ratoksi jälkiruokaa. Tanskalais-norjalainen musta olut on pantu Lervigin panimolla ja se kuohuaa nopeasti ruskealla vaahdolla. Tuoksussa kaakaota, joka maistaessa muuttuu kahviksi. Makua tukee paahtunut mallas, humalointia löytyy jälkimaussa, joka antaa pientä poreilua. Itse oluessa ei ole juurikaan hiilihappoja, vaan se on jotenkin  vaan rentoa, paksua ja intensiivistä. Etiketti kertoo että mukana on myös vaniljaa, ei sitä voi kiistääkään.  11,2 fl oz, 11,0 %, 5/5

Kona Big Wave Golden Ale

Havaijilainen golden ale maistui keskellä Tarton raatihuoneen toria, helle kun ei sitten suostunutkaan loppumaan.  Tuoksussa on vienosti hedelmäisyyttä. Vaahtoa on heikosti kultaisen ja kirkkaan oluen pinnalla. Maku on ohuen hedelmäinen, maku on aika lyhyt. Pullossa on kuvioitu Havaijin saaret ja vinkiksi varmaan teksti Liquid Aloha. Ihan pienen pieni humalan potku vai onko se vaan sitruunaista kirpeyttä. Helppoa ja rentoa on. 355 ml, 35,5 cl, 4,4 %, 3/5 

Käbliku Raspise Sour Fruit Saison

Vadelmaista souria Virosta maistelin torstai-illan juhlistukseksi. Likaisen punaista olutta pienellä vaahdolla tuoksuna vadelmamehu piti nautiskella 10-12 asteisena, maltoin odotella riittävästi jääkaapista ottamisen jälkeen. Maku on piilomakea, hapanta ja voimakkaasti vadelmaista. Alkoholi ei tunnu alkuun, mutta sen kyllä huomaa. Jälkimaku on hapan. Vaikea laji tällainen vadelmaolut on, jotenkin tuntuu äksyltä vatut. Onhan tämäkin aikamoista käynyttä vadelmamehua, mummun kellarista. Jotenkin rennosti juotavaa kuitenkin, sopii oikeastaan ihan hyvin talven tuulisiin iltoihin. 330 ml, 7,7 %, 4/5

Õllenaut Wahtula

Virolainen imperial stout oli lymyillyt olutkellarissa ehkä kolmekin vuotta ja odotellut omaa vuoroaan. Väri on musta, eikä vaahtoa synny. Oluessa tuoksuu lievästi mallas ja lakritsa. Tummaa paahtoa, öljyä ja vienoa makeutta ja kyllä se vaan on lakritsaa. Täyteläistä ja täyttävää jääkahvia, jälkimaku on samaa paahdetta. Täyteläisyys täyttää suun, makua riittää, jälkimausta pitää nautiskella ennen seuraavaa huikkaa. Onko tämä makeaa, lakritsaa on maussa ainakin, ihan piti Kouvolan lakritsalla varmistaa. Tämä olut laittaa ihmisen pakolla rennoksi. 330 ml, 9,5 %, 5/5

Prykmestar Alt

Grillausta ei voi kyllä harkitakaan ilman kunnon olutta. Alkosta löytyi Alt-tyyppistä olutta, joka heti laittoi käden tekemään pullollisen ostoskoriin vievän liikkeen ja nyt grillausoluena maistellaan miten sujuu ctrl+alt+del. Uusikaupunkilainen panimo on pannut rentoa olutta. Makua on reippaasti, savua, mallasta, makeutta löytyy, hiilihappo jotenkin raikastaa. Lopuksi humalat ryydittävät kirkkaan kuparisen oluen makumaailmaa. Jostain heilahtaa mukaan vähän metallisuutta ja happamuutta. Ruisleipämäisyys lisää vielä kiinnostavuutta. 50 cl, 5,0 %, 4/5